Palvelemme hankintayksiköitä julkisten hankintojen menettely- ja hankintalain soveltamiskysymyksissä.
Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.
Tasavallan presidentti vahvisti 29.12.2016 uudet julkisia hankintamenettelyjä koskevat lait. Lait tulivat voimaan 1.1.2017. Lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin.
Uusia hankintalakeja sovelletaan hankintoihin, jotka on aloitettu 1.1.2017 jälkeen. Aloittaminen lasketaan yleensä hankinnan ilmoittamishetkestä.
Ennen 1.1.2017 aloitetuissa sovelletaan ko. hetkellä voimassa ollutta hankintasääntelyä. 18.4.2016 jälkeen EU-kynnysarvot ylittävissä hankintamenettelyissä on tullut voimassa olevan hankintalain lisäksi huomioida EU-direktiivien välitön oikeusvaikutus.
Uuden lainsäädännön myötä tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo nousi 60 000 euroon aiemmasta 30 000 eurosta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintojen kynnysarvo nousi 100 000 eurosta 400 000 euroon ja ns. erityisten palveluhankintojen kynnysarvo 300.000 euroon. Rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo säilyi nykyisessä 150 000 eurossa. Käyttöoikeussopimusten uusi kansallinen kynnysarvo on 500 000 euroa.
Kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat ovat hankintalain soveltamisalan ulkopuolella.
EU-kynnysarvot ylittäviin tavara- ja palveluhankintoihin sekä rakennusurakoihin lakimuutos toi paljon muuttuneita yksityiskohtia. EU-hankintamenettelyistä neuvotteluja sisältävät menettelyt uudistuivat lähes kokonaan. Lisäksi laissa esiteltiin kokonaan uusi hankintamenettely: innovaatiokumppanuus sekä uusi menettelytekniikka, sähköiset luettelot.
Suuri muutos EU-hankintoihin tuli myös hankintaprosessin sähköisestä tietojenvaihdosta. Hankintailmoitukset ja tarjouspyyntömateriaali tulee olla avoimesti ja rajoituksetta saatavilla sähköisessä muodossa ja vain poikkeuksellisissa tapauksissa voidaan käyttää muuta kuin sähköistä viestintämuotoa. Myös tarjoukset pitää jättää sähköisessä muodossa.
Tarjoajan soveltuvuusvaatimuksiin sekä pakollisiin ja harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin tuli muutoksia. Soveltuvuuden alustavana näyttönä on käytettävä yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa, ESPD:tä. Jatkossa poissulkemisperusteiden täyttyminen tai täyttymättä jättäminen tulee tarkistaa tarjouskilpailun voittaneelta tarjoajalta. Tarkistamisessa käytetään omaa erityistä rikosrekisteriotetta.
EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin tuli muutoksia lisäksi mm. sen suhteen, miten hankintasopimuksia voidaan sopimuskaudella muuttaa. Uudessa laissa listataan tarkemmin muut ns. sallitut muutokset.
Kansallisissa hankintamenettelyissä tapahtui lain suurimmat yksittäiset muutokset. Kansallisten hankintojen kilpailuttamisessa tulee noudattaa yleisiä oikeusperiaatteita, kuten avoimuutta, tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua sekä suhteellisuutta. Lisäksi hankintalaissa on yleisiä sääntöjä mm. kansallisten hankintojen ilmoittamisesta, tarjouspyynnöstä, tarjousten vertailusta sekä tarjousten valinnasta.
Samankaltainen kevennys tapahtuu sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden erityisten palveluhankintojen kilpailuttamismenettelyssä. Myös käyttöoikeussopimusten kilpailuttamista koskevat menettelyt kevenevät huomattavasti.
Hankintalakien uudistamisen yhteydessä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle annettiin toimivalta valvoa julkisia hankintoja. Jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain vastaisesti, voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityinen toimivalta liittyy laittomien suorahankintojen valvontaan. KKV voi kieltää suorahankinnan täytäntöönpanon, jos hankintasopimusta ei ole tehty. Jos hankintasopimus on tehty ja KKV katsoo järjestelyn laittomaksi, voi KKV vaatia hankintayksikölle seuraamusta (tehottomuus, sopimuskauden lyhentäminen, seuraamusmaksu valtiolle) markkinaoikeudessa.
Finlex
Palvelemme hankintayksiköitä julkisten hankintojen menettely- ja hankintalain soveltamiskysymyksissä.
Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.