18.3.2020

Julkisten hankintojen neuvontayksikön ohjeistus

Koronavirus ja julkiset hankinnat

Tämän verkkosivun leipäteksti on viimeksi päivitetty 19.5.2020 klo 10:45.

Verkkosivu jakautuu kahteen osaan: yleinen ohjeistus sekä lopussa neuvontayksikön vastaukset hankintayksiköiden UKK:iin. Suosittelemme kuitenkin lukemaan koko ohjeistuksen huolellisesti läpi ennen mahdollisten toimien tekemistä.

Koronaviruksen vaikutukset julkisiin hankintoihin ja hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin

Julkisten hankintojen neuvontayksikölle on tullut useita yhteydenottoja liittyen koronaviruksen (COVID-19) vaikutuksista hankintasopimuksiin ja hankintaprosessiin yleisesti. Ohessa julkisten hankintojen neuvontayksikön tulkintaa hankintalakiin liittyvistä kysymyksistä, suosituksia hankintayksiköille sekä vastauksia yleisimpiin asiasta esitettyihin kysymyksiin. Täydennämme listaa kysymyksistä tilanteen kehittyessä. Suosittelemme, että hankintayksiköt tutustuvat koko ohjeistukseen huolellisesti.

Käsiteltävät aiheet:

Voimassa olevat hankintasopimukset
Sopimusmuutokset
Suorahankinta
Nopeutetut menettelyt
Pienhankinnat
Sopimuskauden aikainen toiminta
Ylivoimainen este (force majeure)
Yleiset sopimusehdot ja ylivoimainen este
Sopimussakkojen ja muiden sopimusoikeudellisten sanktioiden periminen
Usein kysytyt kysymykset

Voimassa olevat hankintasopimukset

Hankintayksikön kilpailuttamat hankintasopimukset ovat voimassa edelleen poikkeusoloissakin. Lähtökohta on se, että hankintayksikkö tekee normaalit hankintansa niiden puitteissa. Näissä sopimuksissa noudatetaan lähtökohtaisesti niitä sopimusehtoja, joiden mukaan hankinta on kilpailutettu.

Hankintayksikön onkin syytä ensin tutustua jokaisen sopimuksen sopimusehtoihin. Keskeiset ehdot voivat löytyä myös sopimuksen liitteistä, jos sopimuksessa on esimerkiksi käytetty julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja.

Poikkeustilassa voi kuitenkin ilmetä hankintatarpeita, joita voimassa olevat hankintasopimukset eivät pysty täyttämään esimerkiksi volyymiltaan tai tuotevalikoimaltaan. Tällöin hankintayksikkö voi kokonaisuuden valossa harkita, voisiko hankintalain keinoista esimerkiksi sopimusmuutokset tai suorahankinta tulla käytettäväksi.

Hankintasopimusten sopimusmuutokset

Jos hankintalain mukaisesti kilpailutetuissa sopimuksissa ilmenee muutostarvetta, hankintayksikön tulee tarkistaa, onko sopimuksen muuttamiselle edellytyksiä. Sopimusmuutostarpeet saattavat pandemia-aikana liittyä esimerkiksi

toimitusaikoihin,
tuotteiden saatavuuteen tai vaikkapa
korvaaviin tuotteisiin.

Hankintayksikön tulee perehtyä erikseen jokaisen mahdollisessa muutospaineessa olevan hankintasopimuksen sopimusehtoihin ja sanamuotoihin. Jos sopimuksessa on sovittu sopimuksen muuttamista koskevista edellytyksistä, tulee sopimuksen muuttamisessa toimia niiden ehtojen mukaisesti. On kuitenkin huomattava, että yleensä sopimuksiin on kirjattu, että sopimuksen muuttaminen edellyttää molempien sopimusosapuolien suostumusta. Tällöin sopimuksen muuttaminen ei olisi mahdollista hankintayksikön yksipuolisella ilmoituksella. Sopimusmuutokset ja niiden hyväksyminen on tehtävä hankintalain mukaan kirjallisessa muodossa.

Jos sopimuksessa ei ole erikseen sovittu sopimuksen muuttamisen edellytyksistä, voi hankintayksikkö pohtia muutoksia hankintalain reunaehtojen mukaisesti. Tällöinkin on suositeltavaa, että muutoksista neuvotellaan yhdessä palveluntuottajan kanssa ja pyritään löytämään ratkaisuja, joista on mahdollisimman vähän haittaa molemmille osapuolille. Jokaista muutosta tulee pohtia erikseen hankintalain näkökulmasta.

EU-hankintojen osalta hankintalain (FINLEX) 136 §:ssä on käyty läpi reunaehdot, joiden mukaan hankintasopimusta voidaan muuttaa ja yksilöity muutokset, jotka ovat kiellettyjä. Sallittujen sopimusmuutosten listasta (136.2 §) ainakin kohdat 1,2,3 ja 5 voisivat tulla kyseeseen.

Kohdat 1,2 ja 5 liittyvät tavanomaisempiin sopimusmuutostilanteisiin, mutta kohta 3 perustuu sellaisiin olosuhdemuutoksiin, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida. Tällöin edellytyksenä on, että yksittäisen muutoksen arvo ei saa ylittää yli 50% hankintasopimuksen alkuperäisestä arvosta eikä vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Lisäksi kohtaan perustuva sopimusmuutos tulee ilmoittaa HILMAssa hankintalain edellyttämällä tavalla.

Kansallisten hankintojen osalta vastaavaa sopimusmuutoksia koskevaa sääntelyä ei hankintalakiin ole kirjattu, mutta niidenkin osalta ainakin EU-hankinnoissa sallitut sopimusmuutokset lienevät sallittuja.

Suorahankinta

Jos hankintayksiköllä ilmenee sellainen hankintatarve, jota sen nykyiset sopimukset eivät pysty täysin tai lainkaan kattamaan ja kyse on pandemiasta johtuvasta hankinnasta, voi hankintayksikkö harkita suorahankinnan tekemistä.

Suorahankintaperusteet on lueteltu hankintalain 40, 41 ja 110 §:issä. Suorahankinta on poikkeus hankintalain (1397/2016) soveltamiseen.

Pandemiatilanteissa suorahankinnan perusteista harkittavaksi voi tulla 40.2 §:n 4-kohdassa mainittu ennalta arvaamaton, hankintayksiköstä johtumaton äärimmäinen kiire. Kyseinen suorahankintaperuste on kirjattu hankintalakiin seuraavasti: ”Sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi”.

Tällöin on tärkeä huomioida, että

Kiireen tulee johtua hankintayksikön ulkopuolisista syistä, joten hankintayksiköstä itsestään johtuva syy ei voi olla peruste suorahankinnan tekemiselle.
Perusteen on oltava äkillinen ja sellainen, jota hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut ennakoida.
Säännöksen tarkoittamaksi kiireeksi ei siten voitaisi katsoa hankintayksikön viivyttelyä hankinnan toteuttamisessa.
Edellytyksenä suorahankinnan tekemiselle olisi lisäksi, että hankinnan tekeminen on ehdottoman välttämätöntä.

Komission totesi 1.4.2020 julkaisemassaan tiedonannossa, että Covid-19-kriisi voidaan katsoa tällaiseksi äärimmäisen kiireelliseksi ja ennalta arvaamattomaksi tapaukseksi, jonka perusteella suorahankinta voidaan tehdä esimerkiksi sairaaloiden ja terveydenhoidon yksiköiden välittömien tarpeiden tyydyttämiseksi. Tiedonannossa korostetaan kuitenkin, että arviointi tulee aina tehdä tapauskohtaisesti.

Lisäksi kyseeseen voi tulla hankintalain 41.1 §:n mukainen suorahankintaperuste, joka koskee suorahankintaa lisätilauksissa.

On hyvä huomata, että suorahankinnalla hankintalain mukaisesti tarkoitetaan hankintalaissa asetetut kynnysarvot ylittävää hankintakokonaisuutta. Tällöin suorahankinnoista tehdään normaaliin tapaan hankintalain mukainen päätös, josta on käytävä ilmi vedotun suorahankintaperusteen täyttyminen. Suorahankinnasta on tehtävä hankintalain mukainen kirjallinen sopimus. Suorahankintaa koskevan sopimuksen osalta on tärkeä huomioida, että se tehdään määräajaksi. Määräaikainen sopimus voi olla voimassa vain sen ajan kuin se on pandemian kannalta perusteltua.

Suorahankinta on mahdollista saada nopeassa aikataulussa lainvoimaiseksi ilmoittamalla siitä hankintalain mukaisesti HILMAssa. Lue lisää suorahankinnasta ilmoittamisesta.

Nopeutetut menettelyt

Jos hankintayksikkö kuitenkin pystyy kilpailuttamaan pandemiaan perustuvan kiireellisen hankintansa, yhtenä hankintalain mukaisena keinona on käyttää nopeutettua menettelyä ja lyhentää määräaikoja. Lue lisää nopeutetusta menettelystä. Nopeutetut menettelyt koskevat EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja.

Kansallisissa hankinnoissa hankintayksikkö asettaa itse määräajat, ja perustellusta syystä nekin voinevat pandemiaan perustuvissa hankinnoissa olla normaalia lyhyemmät.

Pienhankinnat

Hankintalain kynnysarvot alittavissa hankintakokonaisuuksissa, pienhankinnoissa, hankintalaki ei lähtökohtaisesti tule sovellettavaksi. Niitä voidaan tehdä pandemiatilanteessa organisaation omien hankintaohjeiden ja ratkaisuvaltarajojen mukaisesti.

Monet yritykset ovat suurissa haasteissa kysynnän laskiessa pandemian perusteella. Hankintayksiköiden onkin hyvä pohtia, onko niillä mahdollisuutta suunnata tai kilpailuttaa mahdollisia pienhankintoja sellaisten tahojen kesken, joiden osalta tilanne on haastavinta.

Pienhankinnat voidaan ilmoittaa niille tarkoitetuissa portaaleissa. Lue lisää pienhankintaportaaleista.

Sopimuskauden aikainen toiminta

Lähtökohtana on se, että sopimukset on pidettävä. Muutos olosuhteissa ei sellaisenaan oikeuta osapuolia purkaman sopimusta tai jättämään sopimusvelvoitteita täyttämättä.

Voimassaolevien hankintasopimusten osalta hankintayksiköille voi tulla eteen erilaisia haasteellisia tilanteita liittyen sopimuskauden aikaiseen toimintaan. Näitä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi

toimitusaikoihin,
saatavuuteen,
korvaaviin tuotteisiin,
ylivoimaiseen esteeseen ja
varautumiseen liittyvät tulkintatilanteet.

Hyvänä lähtökohtana on aina aluksi tarkistaa, onko hankinnassa ja siihen liittyvässä sopimuksessa käytetty vakioehtoja (kuntaliitto.fi), esimerkiksi JYSE ja YSE. (Kuntaliitto.fi) Niissä on usein kirjauksia liittyen em. poikkeustilanteisiin.

Mikäli sopimuksiin on liitetty vakioehdot, menetellään niiden mukaisesti. Jos niitä ei ole, noudatetaan sitä, mitä sopimukseen on kirjattu. On hyvä huomata, että sopimusten tulkintatilanteet ovat aina yksilöllisiä ja niitä tulee tarkastella yksittäistapauksina.

Ylivoimainen este eli force majeure

Pandemiatilanteessa on pohdittu, tuleeko ns. ylivoimaisen esteen (force majeure) peruste sovellettavaksi hankintasopimussuhteissa. Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan osapuolista riippumatonta, ulkopuolista, odottamatonta ja poikkeuksellista tapahtumaa, joka estää sopimuksenmukaisen suoritusvelvollisuuden täyttämisen siten, että tämän vaikutuksen torjuminen on toimijan normaalien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

Vain silloin, kun kyseessä on ns. ylivoimainen este, voi sopimusvelvoitteista vapautua ainakin määräajaksi. Koronaviruksen leviämisen johdosta sopimusosapuolet saattavat puolin ja toisin arvioida ylivoimaisen esteen käyttöönottoa useissa hankintayksiköiden hankkimissa tavaroissa, palveluissa ja rakennusurakoissa.

Mikäli sopimuskumppani vetoaa ylivoimaiseen esteeseen, hankintayksikön tulee aluksi tarkistaa, onko itse hankintasopimuksessa mainittu ylivoimaisesta esteestä tai onko sopimus sidottu yleisiin sopimusehtoihin. Suuressa osassa sopimuksista ei ole erikseen kirjattu ylivoimaisesta esteestä, vaan ylivoimaisesta esteestä on määritelty yleisissä sopimusehdoissa, joihin sopimus on sidottu. Vaikka osapuolten välisessä sopimuksessa tai sovellettavissa yleisissä ehdoissa ei kirjauksia ylivoimaisen esteen tilanteista olisikaan, on olemassa yleinen periaate, jonka mukaan ylivoimaisen esteen tilanne seurauksineen voi tulla soveltamiselle sopimussuhteessa tästä huolimatta.

Yleiset sopimusehdot ja ylivoimainen este

Yleisistä sopimusehdoista esimerkiksi: JYSE 2014, YSE 98, JIT 2015 ja KSE 2013 on määritelty ylivoimaisesta esteestä. Ylivoimainen este on mainittu JYSE 2014 tavarat -ehdoissa luvussa 13 ja JYSE 2014 palvelut -ehdoissa luvussa 14, jossa siitä on kirjattu seuraavasti:

14 Ylivoimainen este

14.1 Vapauttamisperusteeksi (force majeure) katsotaan sellainen hankintasopimuksen täyttämisen estävä ja hankintasopimuksen syntymisen jälkeen sattunut epätavallinen ja asiaan vaikuttava tapahtuma, jota sopijapuolten ei ole ollut syytä ottaa huomioon hankintasopimusta tehtäessä ja joka on sopijapuolista riippumaton, eikä sen estävää vaikutusta voida poistaa ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa. Tällainen tapahtuma voi olla sota, kapina, sisäinen levottomuus, viranomaisen suorittama pakko-otto tai takavarikko julkiseen tarpeeseen, tuonti- tai vientikielto, luonnonmullistus, yleisen liikenteen tai energiajakelun keskeytys, lakko tai muu työselkkaus tai tulipalo tai muu vaikutuksiltaan yhtä merkittävä ja epätavallinen sopijapuolista riippumaton syy.

14.2 Alihankkijan viivästys katsotaan vapauttamisperusteeksi vain siinä tapauksessa, että alihankkijan viivästys johtuu kohdassa 14.1 tarkoitetusta esteestä eikä alihankintaa voida ilman kohtuutonta ajanhukkaa tai kustannuksia suorittaa muualta.

14.3 Jos sopimusvelvoitteen täyttäminen viivästyy ylivoimaisesta esteestä johtuen, sopimusvelvoitteen täyttämisen aikaa jatketaan niin paljon kuin kaikki tapaukseen vaikuttavat olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena.

14.4 Sopijapuolten on viipymättä ilmoitettava ylivoimaisesta esteestä toiselle sopijapuolelle samoin kuin esteen lakkaamisesta, jonka jälkeen sopijapuolten on viimeistään sovittava sen vaikutuksesta toimitukseen.

14.5 Kumpikin sopijapuoli saa purkaa hankintasopimuksen kokonaan tai osittain, jos sopimuksen täyttäminen ylivoimaisen esteen jatkumisen johdosta viivästyy yli neljä (4) kuukautta.

JYSE 2014 palvelut, JIT 2015 ja YSE 98 ehtojen mukaisesti ylivoimaisen esteen ilmaantuessa:

Sopimusosapuolen tulee välittömästi ilmoittaa ylivoimaisen esteen synnystä (kirjallisesti).

Sopimusosapuolelle tulee ilmoittaa, että sopimuksen velvoitteiden keskeyttämisessä vedotaan ylivoimaiseen esteeseen.

Ylivoimaiseen esteeseen vetoavalla osapuolella on näyttövelvollisuus.

Ilmoita välittömästi ylivoimaisen esteen lakkaamisesta kirjallisesti.

Yllä mainittu neljän kohdan lista on tärkeä, sillä se määrittelee sitä, miten ylivoimaiseen esteeseen puolin ja toisin vedotaan. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että esteeseen vetoava pyrkii kirjallisessa ilmoituksessaan yksilöimään ylivoimaisen esteen vaikutukset omaan toimintaansa ja ilmoittaa asiasta oikealle sopimusyhteyshenkilölle.

Puolin ja toisin on hyvä pyrkiä toimimaan siten, että voidaan minimoida sopimuskumppanille aiheutuvia vahinkoja.

Kuten jo edellä on mainittu, hankintasopimuksessa tai sopimuksen liitteissä määritellään, miten sopimuskauden aikana tapahtuvissa poikkeustilanteissa edetään. Tilanteet ovat aina yksilöllisiä, ja niitä tulee tarkastella yksittäistapauksina. Toisissa sopimuksissa koronaviruksen seurauksena vallitseva tilanne saattaa laukaista mahdollisuuden vedota ylivoimaiseen esteeseen, kun taas toisissa tätä mahdollisuutta ei ole.

Koronavirustilanteessa arvioidaan ennen kaikkea sitä, seuraako koronaviruksesta sellaisia esteitä, ettei osapuoli pysty suoritevelvoitteita täyttämään ja onko muita kohtuudella käytettäviä keinoja suoritevelvollisuuden täyttämiseksi.

On hyvä myös huomioida, ettei ylivoimaiseen esteeseen vetoaminen automaattisesti ole sopimuksen irtisanomis- tai purkuperuste. Esimerkiksi JYSE-ehtojen mukainen purkuperuste tulee voimaan vasta tilanteen jatkuttua yli 4 kuukautta.

Sopimussakkojen ja muiden sopimusoikeudellisten sanktioiden periminen

Jos sopimukseen on kirjattu sopimussakkoja koskevia ehtoja ja näyttää, että ne tulisivat perittäväksi, voi hankintayksikkö harkita, onko perimistoimiin syytä lähteä vallitsevissa poikkeusoloissa. Jos hankintayksikkö jättää sopimussanktiot perimättä, tulee tämä tehdä kirjallisesti ja viitata poikkeukselliseen tilanteeseen.

Usein kysytyt kysymykset

Kysymys 1: Voimmeko hankkia välttämättömiä tarvikkeita suorahankinnalla sillä perusteella, että koronavirustilanne aiheuttaa häiriöitä normaaleihin toimitusketjuihin?

Vastaus: Asiassa tulee huomioida sekä hankintalain asettamat vaatimukset sekä mahdollinen tavarantoimittajan kanssa tehty hankintasopimus. Toimittajalta on hyvä saada kirjallinen ilmoitus hankintayksikölle, jossa se kertoo, mitä tuotteita se ei pysty toimittamaan ja kuinka kauan se arvioi viivästyksen kestävän. Saatuaan ilmoituksen hankintayksikkö voi oman tarpeensa osalta arvioida, voiko se edetä jatkohankinnoissa. Hankintayksikön tulee arvioida, kuinka suuri sen hankintakokonaisuus on ja ylittääkö se mahdollisesti hankintalain kansallisen kynnysarvon.

Jos kyseessä on pienhankinta, voi hankintayksikkö edetä hankinnassa oman pienhankintaohjeistuksensa mukaisesti.

Jos hankintalain kansallinen kynnysarvo ylittyy ja kyseessä ovat tarvikkeet, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä yleisen turvallisuuden kannalta ja yllättävä tilanne perustuu ennalta arvaamattomaan syyhyn, voidaan arvioida, että hankintalain (1397/2016) perusteet äärimmäisestä kiireestä täyttyvät.

Riippumatta hankinnan arvosta hankintaa kokeva sopimus on syytä tehdä kirjallisesti. Sopimuksen on hyvä olla määräaikainen.

Kysymys 2: Voidaanko koronaviruksesta aiheutuvat suojatoimet katsoa ”JYSE 2014 palvelut” kohdan 14 mukaisiksi force majeure -vapauttamisperusteiksi? Esimerkiksi voiko koulujen sulkemistilanteessa koulukuljetuksia, ateriapalveluita tai ruokakuljetuksia koskevissa sopimuksissa hankintayksikkö vedota ylivoimaiseen esteeseen?

Vastaus: Jokainen hankintasopimuksen tulkintatilanne on erilainen. Hankintayksikön tulee ensin tutustua tehtyyn sopimukseen ja sen sopimusehtoihin. Jos hankintasopimuksessa on käytetty JYSE 2014 sopimusehtoja, ja ne tulevat sopimuksen asiakirjojen pätevyysjärjestyksen perusteella, sovelletaan niitä.

JYSE 2014 palvelut kohdassa 14 kuvattu ylivoimainen este on käsillä vähintäänkin silloin, kun terveysviranomainen on sulkenut oppilaitoksen koronaviruksen johdosta. Myös valmiuslain käyttöönotto täyttää kriteerit. Nyt tehdyt koulujen sulkemiset on tehty aluehallintoviranomaisten (AVI) päätöksillä tartuntatautilain 58 §:ään perustuen.

Yleinen periaate on se, että hankintayksikkö ostaa todellisen tarpeensa mukaan voimassa olevista hankintasopimuksista. Jos sopimuksessa noudatetaan JYSE 2014 -ehtoja ja tilanne täyttää hankintayksikön tulkinnan mukaan ylivoimaisen esteen tunnusmerkit, tulee hankintayksikön ilmoittaa toimittajalle asiasta seuraavasti:

Sopimusosapuolen tulee välittömästi ilmoittaa ylivoimaisen esteen synnystä (kirjallisesti).
Sopimusosapuolelle tulee ilmoittaa, että sopimuksen velvoitteiden keskeyttämisessä vedotaan ylivoimaiseen esteeseen.
Ylivoimaiseen esteeseen vetoavalla osapuolella on näyttövelvollisuus.

Tällöin tulee kuitenkin huomioitavaksi, että ylivoimaiseen esteeseen vetoaminen ei ole JYSE 2014 ehtojen mukaan automaattinen sopimuksen irtosanomis- tai purkamisperuste. JYSE 2014 ehtojen mukainen purkamisperuste tulee voimaan vasta ylivoimaisen esteen jatkuttua yli 4 kuukautta.

Poikkeuksellisissa olosuhteissa suositeltavaa on edetä asiassa keskinäisin neuvotteluin.

Kysymys 3: Tavarantoimittaja on ilmoittanut tavarantoimituksen viivästymisestä koronaviruksesta johtuvien toimitusongelmista johtuen (ylivoimainen este). Kuinka asiaan tulee suhtautua?

Vastaus: Hankintayksikön tulee tarkistaa mitä ylivoimaisesta esteestä ja tavarantoimituksen viivästymisestä on hankintasopimukseen ja sopimusliitteisiin kirjattu. Jos sopimuksessa noudatetaan JYSE 2014 -ehtoja, tulee toimittajan ilmoittaa hankintayksikölle asiasta seuraavasti:

Sopimusosapuolen tulee välittömästi ilmoittaa ylivoimaisen esteen synnystä (kirjallisesti).
Sopimusosapuolelle tulee ilmoittaa, että sopimuksen velvoitteiden keskeyttämisessä vedotaan ylivoimaiseen esteeseen.
Ylivoimaiseen esteeseen vetoavalla osapuolella on näyttövelvollisuus.

Poikkeuksellisissa olosuhteissa suositeltavaa on edetä asiassa keskinäisin neuvotteluin.

Jos sopimuksessa on käytössä julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot (JYSE), saa kumpikin osapuoli JYSE 2014 tavarat kohdan 13.5 mukaisesti purkaa hankintasopimuksen kokonaan tai osittain, jos hankintasopimuksen täyttäminen ylivoimaisen esteen jatkumisen johdosta viivästyy yli neljä (4) kuukautta.

Kysymys 4: Miten rakennusurakoissa voidaan varautua koronaviruksen aiheuttamiin viivästyksiin? Onko kyseessä ylivoimainen este (YSE ehdot 20.1§ d kohta)? Kuka vastaa palkkakustannuksista?

Vastaus: YSE-ehtojen 20.1 §:n d kohdassa kuvattu ylivoimainen este on käsillä vähintäänkin silloin, kun terveysviranomainen on asettanut työmaan sulkuun koronaviruksen johdosta. Muissa tapauksissa asia on tulkinnanvaraisempi, ja asiaa tulisi harkita tapauskohtaisesti.

YSE 20 §:ää sovellettaessa huomioitavaksi tulee myös YSE-ehtojen 23 § (Menettelytapamääräyksiä) ja 50 § (Ylivoimaisen esteen vaikutus urakkahintaan), jossa korvauskriteerit on tyhjentävästi lueteltu. Hankintayksikkö toimii rakennusurakoissa tilaajana, joten lähtökohtaisesti tuottajan tulisi ilmoittaa ylivoimaisesta esteestä tilaajalle ja siitä johtuvasta työmaan viivästymisestä.

Työntekijöidensä palkoista vastaa lähtökohtaisesti työnantaja.

Kysymys 5: Koronavirus aiheuttaa taloudellisia ongelmia ja haasteita palveluntuottajille ja tavarantoimittajille. Mitä voimme hankintayksikkönä tehdä asialle?

Vastaus: Koronavirus ja kansallinen valmiustilan ottaminen käyttöön huonontaa yritysten maksuvalmiutta. Julkisella sektorilla samanlaista maksuvalmiusongelmaa ei ole.

Hankintayksikön on suositeltavaa maksaa yksityiseltä sektorilta tulevat laskut nopeasti ja harkita, voiko se maksaa nopeammin kuin mitä sopimuksessa sovittu maksuehto vaatii.

Lisäksi hankintayksikkö voi harkita, olisiko sen mahdollista pidentää omia maksuaikojaan yksityisen puolen yrityksiin kohdentuvassa laskutuksessa.

Suosittelemme tutustumaan myös Kuntaliiton ja Suomen yrittäjien suosituksiin (kuntaliitto.fi), miten hankintayksiköt voivat toimia elinvoiman edistämiseksi vallitsevassa tilanteessa.

Kysymys 6: Voimmeko irtisanoa tai purkaa hankintasopimuksen koronaan ja/tai sen aiheuttamaan ylivoimaiseen esteeseen vedoten?

Vastaus: Hankintayksikön kilpailuttamat hankintasopimukset ovat voimassa edelleen poikkeusoloissakin. Lähtökohta on se, että hankintayksikkö tekee normaalit hankintansa niiden puitteissa. Näissä sopimuksissa noudatetaan lähtökohtaisesti niitä sopimusehtoja, joiden mukaan hankinta on kilpailutettu.

Ylivoimaiseen esteeseen vetoaminen tarkoittaa käytännössä sopimussuoritusten määräaikaista lakkaamista sopimuksen osapuolten välillä. Este on yleensä väliaikainen siten, että sillä on selkeä alkamis- ja päättymisajankohta. Ylivoimaiseen esteeseen vetoaminen ei automaattisesti ole sopimuksen irtisanomis- tai purkuperuste. Esimerkiksi JYSE-ehtojen mukainen purkuperuste tulee voimaan vasta tilanteen jatkuttua yli 4 kuukautta. Poikkeuksellisessa tilanteessa olisi suositeltavaa pyrkiä löytämään ratkaisuja neuvotteluteitse.

Kysymys 7: Tarjoajalla näkyy maksamattomia veroja verovelkatodistuksella. Saimme kuitenkin tiedon, että yritys olisi hakenut helpotettua maksujärjestelyä, mutta maksujärjestelyä ei kuitenkaan ole vahvistettu. Miten meidän tulisi arvioida verovelkaa koskevan harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen täyttymistä?

Vastaus: Hankintalain 81 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa veroja. Tällaista oikeutta ei kuitenkaan ole, mikäli tarjoaja on sopinut sitovasta maksujärjestelystä verojen maksamiseksi. Hankintayksikkö voi myös jättää kohdan soveltamatta, jos poissulkeminen olisi selvästi kohtuutonta esimerkiksi maksamatta olevan määrän vähäisyyden tai muun poikkeuksellisen syyn vuoksi.

Koronapandemiasta johtuen yritykset voivat toistaiseksi hakea helpotettuja maksujärjestelyjä. Verohallinnon antaman tiedon mukaan tällaisia maksujärjestelyhakemuksia aletaan käsitellä kuitenkin vasta kesällä.

Tästä johtuen neuvontayksikkö suositteleekin harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen soveltamisen arvioinnissa hankintayksiköiden huomioivan viiveen yritysten helpotettujen maksujärjestelyjen käsittelyssä. Lue aiheesta tarkemmin.