Markkinaoikeuteen päätyy vähemmän tapauksia kuin aiemman hankintalain aikaan

Neuvontayksikön selvityksen perusteella markkinaoikeus (MAO) antoi vuosien 2017-2019 vuoden aikana noin 360 ratkaisua, joissa sovellettiin hankintalakia (1397/2016) tai erityisalojen hankintalakia (1398/2016). Näistä ratkaisuista markkinaoikeus totesi hankintayksikön menetelleen tavalla tai toisella hankintalainsäädännön vastaisesti noin 160 tapauksessa.

Muutama prosentti julkaistuista hankinnoista päätyy markkinaoikeuteen

Hilman tilastoaineiston perusteella Suomessa julkaistiin vuosien 2017-2019 aikana yhteensä 40 015 kpl hankinta- tai suorahankintailmoitusta. Vertaamalla ilmoitusmäärää markkinaoikeuden käsiteltäväksi päätyneisiin tapauksiin voidaan todeta, että arviolta noin 1-2 % julkaistuista hankinnoista päätyy markkinaoikeuden käsittelyyn.

Tarkasteluajanjaksolla markkinaoikeus löysi huomautettavaa siten noin 0,4 %:ssa kaikista hankinnoista. 

Kuvio: Julkiset hankinnat lukuina 2017–2019 (JHNY, 2020)

Tarjouspyynnön laatiminen haastavinta

Tarkasteltavissa päätöksissä todetut virheet jaoteltiin selvityksessä hankintaprosessin vaiheiden mukaisesti neljään kategoriaan:

• ilmoitusmenettelyyn,
• tarjouspyyntövaiheeseen,
•  tarjousten käsittelyvaiheeseen ja
• hankintapäätösvaiheeseen.

Tämän jälkeen kuhunkin vaiheeseen sijoittuvia virheitä jaoteltiin tarkemmin kategorioiden sisällä, ja tarkasteltiin hankintaprosessin eri vaiheissa ilmenevien virheiden yleisyyttä.

Selvityksessä ilmeni, että lukumäärällisesti eniten MAO totesi hankintayksikön menetelleen hankintalainsäädännön vastaisesti tarjouspyynnön laatimisessa sekä tarjousten käsittelyssä. Tyypillisin virhe tarjouspyynnön laatimisessa tapahtui vertailuperusteiden asettamisessa. Erityisesti laadullisten vertailuperusteiden kuvaamisessa ilmeni ongelmia siten, että tarjoajat eivät ilmoitettujen vertailuperusteiden perusteella pystyneet arvioimaan, miten tarjouksia tultaisiin vertailemaan.

Vanhoista virheistä on opittu

Neuvontayksikön aikaisempi selvitys markkinaoikeuden oikeuskäytännöstä on julkaistu vuonna 2011. Nyt tutkittiin yleisimpiä virheitä vuoden 2007 hankintalain soveltamisessa. Verrattaessa näiden kahden selvityksen tuloksia toisiinsa, voidaan havaita esimerkiksi ennakoidun arvon laskemiseen tai hankintayksikön määritelmän liittyvien virheiden poissaolo.  Pääsääntöisesti myös virheiden lukumäärä eri prosessin vaiheessa näyttäisi laskeneen. Ylipäätään on todettavissa, että markkinaoikeuden käsittelemien tapausten määrä on laskenut.

Myös hankintalainsäädännön muutoksilla voidaan arvioida olleen olennaista vaikutusta tapausmäärien laskuun ja virheiden ilmenemiseen. Esimerkiksi vuoden 2017 hankintalakiin kansallisia kynnysarvoja nostettiin. Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu täten nykyisin arvoltaan suurempia hankintoja. Lisäksi virheiden lukumäärän vähenemiseen on voinut vaikuttaa esimerkiksi kansallisten hankintojen sääntelyn joustavoittaminen sekä se, mille tasolle hankintapäätöksiä koskeva perusteluvelvollisuus on lainsäädännössä asetettu.

Lataa selvitys käyttöösi

Neuvontayksikkö hyödyntää selvityksen tuloksia omassa toiminnassaan ja pyrkii kohdentamaan neuvontatoimintaansa niihin hankintaprosessin vaiheisiin ja teemoihin, joissa haasteet ovat yleisimpiä

Maksuton e-julkaisu Hankintaprosessien virheet markkinaoikeudessa 2017-2019 on ladattavissa Kuntaliiton julkaisupankista.

Selvityksessä tarkasteltiin sellaisia hankintaprosessien menettelyjä, jotka markkinaoikeus on todennut hankintalainsäädännön vastaisiksi. Tarkastelun kohteena olivat markkinaoikeuden antamat päätökset nykyisten hankintalakien aikana ajanjaksolla 1.1.2017-31.12.2019.