Kaksikielisten hankintojen hyödyntäminen edellyttää Hilman kehittämistä
Julkisten hankintojen neuvontayksikkö teki alkuvuonna 2021 selvityksen kaksikielisten hankintojen ongelmakohdista. Selvityksessä ilmeni muun muassa, että hankintayksiköt kokivat Hilma-ilmoitusten nykyiset kielivaihtoehdot liian rajoittavina.
Taustalla kyselytutkimukset
Selvitys perustuu kahteen valtakunnalliseen verkkokyselyyn, jotka toteutettiin loppuvuonna 2020. Toinen kyselyistä kohdennettiin hankintayksiköille ja toinen tarjoajille. Lisäksi selvitys perustuu neuvontayksikön neuvontatoiminnassa esiin nousseisiin hankinta-ammattilaisten asiakaskysymyksiin.
Hankintayksiköiden kokemat ongelmat
Hankintayksiköiden suurimmat ongelmat liittyvät kyselyn perusteella Hilma-ilmoitusten kieleen. Joka kolmannella kansallisia hankintoja tehneistä hankintayksiköistä esiintyy usein tarve julkaista kansallisia hankintailmoituksia englannin kielellä. Kuitenkaan hankintalaki tai Hilma eivät tällä hetkellä sitä mahdollista.
Keskimäärin joka kuudes kynnysarvot ylittäviä hankintoja tehneistä hankintayksiköistä haluaisi julkaista Hilmassa samasta ilmoituksesta kaksi kieliversiota. Hilmassa ei ole ilmoitusten kieliversioita. Sinänsä tarve ei siis näyttäydy lukumääräisesti merkittävänä. Tarpeesta ilmoittaneet olivat melkein poikkeuksetta kaksikielisiä kuntia tai valtion viranomaisia. Tämä tarkoittaa, että nykytilanne asettaa kaksikieliset viranomaishankintayksiköt tilanteeseen, jossa ne eivät pysty noudattamaan kielilain velvoitteita hankinta-asiakirjojen laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä.
Tarjoajien kokemat ongelmat
Tarjoajat eivät näe hankintojen nykytilanteen mukaisessa kaksikielisyydessä merkittäviä ongelmia: Vastausten perusteella tarjoajaehdokkaat erittäin harvoin jäävät pois kilpailutuksesta vain sen vuoksi, että hankinta-asiakirjat ovat yksikielisiä. Hankintayksiköiden vaatima tarjousten laatimiskieli vaikuttaa hieman useammin estävänä tekijänä, mutta sekin harvoin. Vastanneista tarjoajista yksikään ei ilmaissut, että hankintalain säännökset estäisivät sitä nauttimasta kielilain mukaisista oikeuksistaan.
Neuvontayksikön suositukset
Selvitys sisältää neljä suositusta hankintalainsäädännön kehittämiseksi. Selvityksen perusteella neuvontayksikkö suosittelee, että kieliversiot eri ilmoituksista otettaisiin käyttöön. Lisäksi kansallisissa hankinnoissa olisi suositeltavaa mahdollistaa ainakin englanninkieliset hankintailmoitukset.
Koska kyselyissä sekä hankintayksiköt että tarjoajat suhtautuivat kielteisesti siihen, että hankintalainsäädännössä säädettäisiin pakollisesta kaksikielisyydestä hankintamenettelyissä, neuvontayksikkö ei anna suosituksia pakottavan lainsäädännön lisäämiseksi.
Hallituksen tavoitteena edistää kaksikielisiä hankintoja
Neuvontayksikön selvitys kytkeytyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jonka mukaan hallitus sitoutuu edistämään kaksikielisiä hankintoja. Selvitys on tehty työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta yhteistyönä. Ministeriö käyttää selvityksen tuloksia hankintalainsäädännön kehittämistyössä.
Lataa selvitys käyttöösi
Maksuton e-julkaisu Kaksikielisten hankintojen ongelmakohdat on ladattavissa Kuntaliiton julkaisupankista.
Lisätietoja:
• Lakimies Jonna Törnroos, selvityksen tekijä, puh. +358 40 5667 770, Jonna.Tornroos[at]Kuntaliitto.fi (ei 25.-26.2.2021)
• Johtava lakimies Katariina Huikko, neuvontayksikön päällikkö, puh. +358 50 566 4327, Katariina.Huikko[at] Kuntaliitto.fi