JHNY-vieraskynä: Eeva Mielonen, projektipäällikkö, THL, 10.10.2016

Kannattaako julkisten hankintojen avulla työllistää työttömiä?

Vuonna 2014 Suomessa tehtiin palvelu- ja rakennusurakkahankintoja yhteensä yli 27 miljardin euron edestä. Jos jokaista 500 000 euroa kohden olisi sovellettu työllistämisehtoa, yli 54 000 työtöntä olisi saanut työpaikan.

Sisäistämmekö, mitä työllistäminen hankintojen avulla oikeasti vaatii?

Kuntatalouden näkökulmasta työllistäminen on järkevää, koska se vähentää työllisyydenhoidon kustannuksia. Nämä ovat kuitenkin vain numeroita paperilla, jos emme sisäistä, mitä työllistäminen hankintojen avulla oikeasti vaatii.

Julkisten hankintojen ja työllistämisen yhdistäminen on käytännössä haastavaa

Yksi keskeinen ongelma on jatkuva julkisen sektorin organisaatiouudistusten kierre, joka tuntuu olevan Suomessa lähestulkoon enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Tämä jatkuva toimintaympäristön myllerrys on osaltaan aiheuttanut tilanteita, jotka tuntuvat äkkiseltään hieman uskomattomiltakin. Maassa, jossa puhe on jatkuvasti työstä ja työttömyydestä, ja jossa on yli 340 000 työtöntä ja avoimia työpaikkoja reilut 80 000, on noussut hankkeemme kokemuksien mukaan ongelmaksi löytää sopivia työttömiä julkisten hankintojen kautta saatuihin työpaikkoihin.

Teknisten prosessien sijaan inhimillinen toimintaa

Julkiset hankinnat nähdään usein juridisina ja teknisinä asioina; hallinnollisena prosessina, joka pitää hoitaa saumattomasti ja oikein. Väitän kuitenkin, että työllistämisen julkisten hankintojen yhteydessä onnistuu vain, jos meillä on aito halu ohjata yrityksiä ja muita toimittajia yhteiskunnallisesti vastuullisempaan toimintaan. Ostajana meillä on siihen oikeus ja julkisina toimijoina myös velvollisuus.

Kyse on arvoista

Julkiset hankinnat muodostavat noin puolet kuntien budjeteista. Toivonkin, että tulevissa kuntavaaleissa julkiset hankinnat nousevat vahvemmin keskustelun kohteeksi. Hankintastrategian pitäisi olla linjassa kunnan asettamien yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden kanssa ja osaltaan tukea niiden toteutumista.

Osaammeko huomioida eri aloilla vallitsevan työmarkkinatilanteen?

Työllistäminen vaatii vuorovaikutuksen ja inhimillisen toiminnan lisäämistä. Näiden tueksi tarvitaan hallinnollisia ja poliittisia toimia:

  • Jotta rekrytointi käytännössä onnistuu, täytyy jonkun oikeasti myös tietää, mitä juuri tämä pitkään työttömänä ollut henkilö osaa.
  • Hankintayksiköltä vaaditaan aiempaa tiiviimpää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja omasta mukavuusalueesta luopumista.
  • Mikäli johto ei ole sitoutunut, yksittäisten hankkeiden on vaikea saada aikaan merkittäviä tuloksia hankintojen avulla työllistämisessä.
  • Kunnan päättäjiltä vaaditaan selkeitä ja sitovia päätöksiä.
  • Poliitikoilla pitäisi olla nykyistä paljon suurempi intressi ja vastuu hankintojen ohjauksessa.

Loppujen lopuksi kyse on arvoistamme.

Työmarkkinoiden ymmärrystä ja toimittajien kannustamista

Työllistäminen hankintojen avulla vaatii myös sitä harjoittavalta kunnalta ymmärrystä työmarkkinoista. Haasteena ei hankkeessamme ole ollut, onko työllistämispykälä kirjattu oikein ─ kyllä ne on kirjattu oikein ─ vaan se, kohdistaako ostava taho velvoitteitaan oikeisiin hankintoihin. Osaammeko siis huomioida eri aloilla vallitsevan työmarkkinatilanteen?

Yrityksiltä on turha myöskään odottaa innovatiivisuutta, jos emme ostajina ymmärrä asettaa sellaisia velvoitteita, jotka jättävät tilaa yrityksen omille ratkaisuille. Pikkuhiljaa painopiste työllistämisessä hankintojen avulla tuleekin siirtyä yritysten kannustamiseen ja tulosperusteiseen palkitsemiseen.

Järkevintä työllistäminen on niissä tapauksissa, joissa kunta voi hankintojen avulla mahdollistaa esimerkiksi nuorelle ensimmäisen oman alan työpaikan alalla, jolla vallitsee hankala työtilanne. Tällaisella toimella voi olla pitkälle kantavia myönteisiä seurauksia.

Siksi vastaankin omaan kysymykseeni: kyllä työllistäminen hankintojen avulla todellakin kannattaa, vaikka sen eteen pitääkin nähdä vaivaa!



Eeva Mielonen [029 524 7921, eeva.mielonen(at)thl.fi] on Hankinnoista duunia -hankkeen projektipäällikkö. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun kaupungit ovat viime vuosien aikana työllistäneet pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä ja nuoria julkisiin hankintoihin sovellettavalla työllistämisehdolla, joka velvoittaa toimittajan työllistämään työttömän henkilön kunnan määrittelemin ehdoin. Yhteiskehittämishankkeen nimi on osuvasti Hankinnoista duunia. Hanketta koordinoi THL.

Lisää aiheesta

Muualla verkossa

Neuvontayksikön verkkopalvelussa

JHNY-vieraskynä

JHNY-vieraskyniä kirjoittavat verkostojemme jäsenet. Tekstit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä.