Vuosi uutta hankintalakia

Vuosi sitten tähän aikaan kaikkia hankintaihmisiä jännitti. Uuden hankintalain odotettiin valmistuvan virallisesta lainsäädäntöprosessista vuoden loppuun mennessä, mutta lain voimaantulosta ei ollut tarkempaa tietoa. Kun vuodenvaihde alkoi lähestyä, kuultiin vihdoin uutisia: lain oli tarkoitus tulla voimaan jo vuoden 2017 alusta!

Tämän vuoksi viime vuodenvaihde oli kiireistä aikaa neuvontayksikössäkin: kehitteillä olleet verkkosivut – joiden oli ollut tarkoitus avautua maaliskuussa – piti saattaa kiireen vilkkaa julkaisukuntoon siten, että ne palvelisivat asiakkaitamme jo 1.1.2017. Sivut otettiin urakalla työn alle ja tavoitteeseen päästiin.

Tammikuussa järjestimme myös seminaarin uudesta hankintalaista. Seminaari oli julkisten hankintojen neuvontayksikön historian suurin, yli 750 osallistujaa! Tämä vetää vieläkin nöyräksi. Saa nähdä, pääsemmekö enää koskaan vastaaviin osallistujalukuihin. Kiitos seminaarin – vai pitäisikö sanoa hankintafestarin – hyvästä tunnelmasta ja hienoista osallistumisesta kuuluu teille, asiakkaamme! Lämmin kiitos vielä kerran koko tiimimme puolesta!

Hankintalaki kysytti

Alkuvuonna neuvontayksikköön tulleista kysymyksistä oli selvästi havaittavissa, missä vaiheessa hankintayksiköiden tekemät kilpailutukset kulkivat. Tammikuussa kysyttiin poikkeuksellisen paljon hankintojen ilmoittamisesta, helmikuussa hankintamenettelystä ja ESPD:stä, ja maalis–huhtikuu alkoikin sitten olla hankintapäätösten aikaa. Sen jälkeen kysymysten luonne on jonkin verran vakiintunut.

Uuden hankintalain systematiikan muutos on näkynyt kysymyksissä siten, että esimerkiksi liitteen E mukaisia palveluita (sosiaali- ja terveyspalvelut ja muut erityiset palvelut) ja niiden kynnysarvoja (400 000 e ja 300 000 e) on haluttu erikseen tarkistaa. Monella kysyjällä on saattanut kummitella mielessä vielä hankintojen siirtymäkausi ja direktiivin asettama kynnysarvo 750 000 e. Kuitenkaan tuolla kynnysarvolla ei uuden lain voimaantulon jälkeen ole ollut merkitystä, sillä kyseisiin hankintoihin sovelletaan uuden hankintalain 12 luvun säännöksiä.

Jotain uutta, jotain tuttua

Uuden hankintalain systematiikasta odoteltiin syksyllä jo kovasti markkinaoikeuden ratkaisuja. Niitä on ilmestynyt tätä kolumnia kirjoitettaessa yhteensä kahdeksan. Asiakasystävällisesti markkinaoikeus on lanseerannut uuden hakusanan hankintalaki 2017, jolla kyseiset ratkaisut on helppo erottaa vanhan lain aikaisista ratkaisuista.

Ratkaisuista on havaittavissa ensinnäkin se, että kaikki tulkintalinjat eivät ole menneet uuden lain aikana uusiksi. Esimerkkeinä tästä ovat tapaukset MAO 670/17, jossa oli kysymys ryhmittymän asiavaltuudesta, ja MAO 614/17, jossa oli kysymys tarjouskilpailun keskeyttämisen edellytyksistä.

Ehkä eniten hankintakenttää on keskusteluttanut kansallisen hankintamenettelyn joustavuutta tulkinnut tapaus MAO 594/17, jossa oli kysymys soveltuvuutta koskevan liikevaihtorajan asettamisesta. Tapauksessa uuden lain kansallista joustovaraa oli tulkittu melko tiukasti ja tulkinta-apua oli haettu jopa EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen luvun puolelta.

Mielenkiintoinen tapaus uuden ja vanhan lain rajapinnoilta oli myös MAO 676/17, jossa oli kyse tarjoajan poissulkemisesta. Hankintayksikkö oli vedonnut tapauksen mukaan sekä 81 §:n 1 mom. 3 kohdan mukaiseen vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa että samaisen pykälän 9 kohdan mukaisiin puutteisiin aiemmissa hankintasopimuksissa. Markkinaoikeuden mukaan poissulkemisen edellytykset eivät kuitenkaan täyttyneet. Tapauksen perusteluista on luettavissa kaikuja vanhan hankintalain tulkintakäytännöistä, mutta kuitenkin uuden hankintalain hieman muuttuneet reunaehdot huomioiden.

Lisää uuden hankintalain aikaisista oikeustapauksista tästä koosteesta.

Ja tähän väliin on muuten hyvä mainita, että vuonna 2018 julkisten hankintojen neuvontayksikkö tiedottaa uudella tavalla oikeustapauksista ja niiden tulkinnoista. Seuraa siis jatkossa(kin) uutisointiamme!

Hankintojen tilastoja ja avoimuutta

Marraskuussa Kuntaliitto julkaisi perinteiseen tapaan aiempien vuosien kuntien ja kuntayhtymien ostotilastot. Vaikka tilastouudistus ja liikelaitosten yhtiöittäminen vaikuttavat jonkin verran tilastojen vertailukelpoisuuteen, on niistä luettavissa palveluiden oston tasainen kasvu. Tämä on haaste, joka näkyy myös jokaisen hankinta-asiantuntijan työssä. Palveluhankintojen – erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen –  määrittely, vertailu ja vaikuttavuus ovat aiheita, jotka näkyvät myös neuvontayksikköön tulleissa kysymyksissä. Toivottavasti pystymme palvelemaan niiden osalta myös jatkossa.

Valtion hankintadatasta www.tutkihankintoja.fi -sivustolta on luettavissa hieman erilaista dataa: Suurin kategoria hankinnoissa on ylivoimaisesti väylähankkeet. Sen perässä tulevatkin mm. ICT-hankinnat, asiantuntija- ja tutkimuspalvelut sekä hallinnolliset palvelut. Jos et ole vielä käynyt tutustumassa kyseiseen palveluun, suosittelen lämpimästi. Myös kaupunkien ostojen avointa dataa on mahdollista tarkastella sivustolla www.avoindata.fi.

Hankintojen ja ostolaskujen keskitetty kerääminen ja avoin julkistaminen ovat osa julkisen hallinnon muuttuvaa toimintakulttuuria. Avoimuutta on turha pelätä, pikemminkin sen puute voi aiheuttaa kysymysmerkkejä. Avoimuus onkin luonteva osa ammattimaisesti johdetun hankintayksikön toimintatapaa.

Kirjoittaja on julkisten hankintojen neuvontayksikön päällikkö.

Lisää aiheesta

Muualla verkossa

• Kuntien ja kuntayhtymien ostot
  
  Tilasto Kuntaliiton verkkosivuilla