Harmaan talouden torjunta Helsingin kaupunkikonsernissa

Kaupungin hankinnoissa on käytetty harmaata taloutta koskevaa ohjeistusta vuosituhannen alkupuolelta. Viimeistä edellisin ohjeistus oli vuodelta 2011. ”Ohje harmaan talouden torjumiseksi Helsingin kaupunkikonsernin hankinnoissa” tuli kuuluisaksi niin sanotusta kolmen kuukauden säännöstään: rohkeasti ja ennakkoluulottomasti määrättiin, että hankintasopimuksissa tuli olla ehto verotodistusten ja eläkevakuutusselvitysten toimittamisesta tilaajalle neljännesvuosittain. Vuoden 2011 ohje kuitenkin vanhentui, ja niinpä Helsingin kaupunginkanslian vuoden 2018 toimintasuunnitelman mukaan harmaan talouden torjuntaohje tuli päivittää osana Helsingin Maailman toimivin kaupunki -strategian taloustavoitteita. Lainsäädäntö oli muuttunut, ja lisäksi haluttiin luoda käyttäjille helppo ja havainnollinen ohjeistus.

Harmaan talouden torjunnalla halutaan Helsingissä varmistaa, että kaupunkikonsernin hankintayksiköt tilaajina täyttävät tilaajavastuulain mukaiset velvollisuutensa sekä huolehtia, että sopimuskumppanit ovat luotettavia ja täyttävät oman osuutensa lainsäädännöstä. Hyvin tärkeänä, hankintanäkökulmasta ehkäpä tärkeimpänä, tavoitteena on tätä kautta edistää yritysten välistä tasavertaisuutta.

Harmaan talouden torjuntaohje

Helsingin kaupunkikonsernin harmaan talouden torjuntaohje päivitettiin syksyllä 2018. Kansliapäällikkö teki päätöksen päivitetystä ohjeesta 12.10.2018. Koko kaupunkikonsernin hankintahenkilöstölle tarkoitetut koulutukset pidettiin joulukuussa 2018 ja tammikuussa 2019 yhteistyössä Verohallinnon ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston edustajien kanssa.  

Ohje linjaa tilaajavastuulain säännösten soveltamista hankinnoissa ja sopimussuhteissa, ja se on toivottavasti konkreettinen väline käytännön työssä. Ohjetta on jäsennelty muun muassa kaaviokuvin uudella tavalla niin, että se olisi käyttäjilleen mahdollisimman havainnollinen.

​Ohjeessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin

• Mitä kirjoitetaan tarjouspyyntöön ja sopimukseen?
• Mitä tarkastetaan tarjousten tultua?
• Mitä tarkastetaan sopimuskaudella?
• Entäpä pienhankinnat, joita ei kilpailuteta?

Tilaajavastuulain mukaiset selvitykset vähintään 12 kuukauden välein

Suurin muutos vanhaan ohjeeseen verrattuna on sopimuskaudenaikaisten selvitysten tarkastamistaajuus: päivitetyn ohjeen mukaan sopimuskauden aikana tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä pyydetään vähintään 12 kuukauden välein. Selvityksiä voidaan tarvittaessa pyytää myös useammin, muun muassa kolmen kuukauden välein, kuten vanhan harmaan talouden ohjeen aikana. Tällöin esimerkiksi rakentamistoiminnan urakkasopimukseen kirjataan näin.

Uutta on myös se, että selvitysten tarkastamisessa voidaan hyödyntää sähköisiä järjestelmiä, kuten julkista verovelkarekisteriä ja Helsingissä käytössä olevaa tilaajavastuu.fi-palvelun Raportit-palvelua. Jälkimmäinen tekeekin sopimuksenaikaisesta valvonnasta käytännössä jatkuvatoimista.

Muutoin ohje on soveltamisalaltaan jokseenkin entisen ohjeen kaltainen, mutta huomioon on otettu lainsäädännössä tapahtuneet muutokset esimerkiksi työehtojen ja työterveyshuollon järjestämisen sekä lähetettyjen työntekijöiden osalta. Ohjetta sovelletaan kuten aiemminkin hiukan tilaajavastuulakia laajemmin, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että rekisteriselvityksiä sekä verojen ja eläkevakuutusmaksujen selvityksiä tarkastetaan lähtökohtaisesti myös sellaisissa tilaajavastuulain soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa, jotka ylittävät hankintalain kynnysarvon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 60 000 euron tavarahankintoja.

Tilaajavastuulain selvitykset tarkastetaan myös alihankkijoiden osalta

Sopimuskumppanin alihankkijoiden selvitykset tarkastetaan ennen hankintapäätöstä aina kun alihankkijat tuolloin ovat tiedossa. Sopimuskauden aikana sopimuspuolen velvollisuutena on tarkastaa omien alihankkijoidensa selvitykset. Jos alihankkija hyväksytysti vaihdetaan sopimuskauden aikana, täytyy uuden alihankkijan täyttää alihankkijoille alun perin asetetut soveltuvuusvaatimukset; nämä siis tarkastetaan vaihdostilanteessa.

Alihankintojen ketjutuskielto

Rakennusurakoissa on edelleen voimassa alihankkijoiden ketjutuskielto. Kaupunkikonsernin sopimuskumppanin aliurakoitsijalla on oikeus antaa urakka edelleen aliurakkana tai alihankintana, mutta tätä pidemmälle meneviä alihankintaketjutuksia ei hyväksytä.

Marja Sarmela toimii hankintalakimiehenä Helsingin kaupunginkanslian hankinnat ja kilpailuttaminen -tiimissä

Aiheesta lisää

• Helsingin kaupunkikonsernin harmaan talouden toimintaohje (2018, pdf) ( Helsingin kaupunki)

• Helsingfors stadskoncerns anvisning för bekämpning av grå ekonomi (2018, pdf) (Helsingfors stad)

• Helsingin kaupungin eettiset periaatteet  (Helsingin kaupunki)

• Etiska principer (Helsingfors stad)