Hankintaähkystä kohti hyvinvointia

Vuoden vaihtuessa olen perinteisesti kirjoittanut lyhyen blogin, jossa olen tarkastellut edeltävää hankintavuotta. Kuitenkin viime vuonna blogi on syystä taikka toisesta jäänyt vain ajatukseksi pöytälaatikkoon. Siksi katson tässä kirjoituksessa hieman pidemmälle taaksepäin sitä, mitä parin viime vuoden aikana hankintakentällä on Suomessa tapahtunut.

K-k-korona

Suurin - ja ilmeisin - asia hankintakentällä on tietenkin vallitseva pandemia ja sen aiheuttamat haasteet hankinta-arkeen. Sopimuksia on ollut pakko yrittää kilpailuttaa ja/tai tehdä suorahankintoja tuoteryhmistä, joissa on ollut globaali saatavuusongelma. Olemassa olevia hankintasopimuksia on pitänyt mukauttaa olemassa olevaan, muuttuvaan tilanteeseen. Korona on aiheuttanut lisätöitä ja tulkintakysymyksiä niin kentällä kuin neuvontayksikössäkin.

Kaikesta on tähän asti selvitty lähes kunnialla. Hienosti on hankintakenttä haasteisiin kaiken kaikkiaan vastannut, vaikka helppoa ei ole ollut. Pandemia on aiheuttanut myös keskustelua EU:n tasolla siitä, pitäisikö hankintoja koskevia oikeussääntöjä tarkastella uudelleen siten, että vastaavissa äkillisissä tilanteissa hankintayksiköillä olisi enemmän joustovaraa. Tämä olisi varmasti toivottavaa monen hankintayksikön näkökulmasta.

Pitkittynyt korona-arki kaikkine käänteineen on muuttanut meidän jokaisen työntekoa. Päivän rytmittäminen ja arkiset kuulumisten vaihdot esimerkiksi kahvikupin tai lounaan yhteydessä ovat vaihtuneet tiivistahtiseen, lähes loputtomaan etäkokousputkeen.

Etämoodi on haastanut, mutta myös mahdollistanut: työtä on tehty sujuvasti eri puolilta Suomea niin kotoa kuin vaikkapa kesämökin terassilta. Yhtenä esimerkkinä näistä uusista toimivista kokouskäytännöistä ovat Hankinta-Suomi -ohjelman eri teemaryhmät, joissa on lähes sata osallistujaa per kokous eri puolilta Suomea. Tähän olisi tuskin ns. normaaliarjessa pystytty. Pandemia on siis myös mahdollistanut uudenlaiset kohtaamiset. Hyvä niin.

Kansallisia kehittämisharppauksia

Hankintojen kehittämisen saralla onkin parin vuoden aikana otettu harppauksia. Kansallinen julkisten hankintojen strategia (valtioneuvosto) julkaistiin syksyllä 2020 ja sen toimenpiteitä tavoitellaan vauhdilla. Ensimmäistä kertaa myös Suomen hankintavolyymia (valtioneuvosto) on arvioitu tutkimuksen metodein. Tämän lisäksi yhteistyössä on valmistunut erilaisia oppaita, ohjeita ja selvityksiä, joiden avulla strategian tavoitteiden saavuttaminen konkretisoituu hankintayksikkötasolle.

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisessa osaamiskeskuksessa, KEINOssa, on jatkettu hankintojen vaikuttavuuden strategista kehittämistä mm. KEINO-akatemia II ja III:n parissa sekä lanseerattu mm. innovaatioiden ja sosiaalisen kestävyyden teema-akatemiat. Valtion hankintayksiköt ovat läpikäyneet TOIMI-projektin. On hienoa, että olemme saaneet valtakunnallisesti tällaisen ison pyörän pyörähtämään eteenpäin kehittämispuolella!

Hankintaähkyä?

Kuitenkin kaikella kehittämisellä on positiivinen varjopuoli, josta on viime aikoina käytetty termiä hankintaähky. Kun hankintayksiköillä on tällä hetkellä paljon mahdollisuuksia saada tukea omaan kehittämistyöhönsä, tulee helposti esiin kysymys resursseista kaikkeen tekemiseen. Tapahtumia ja tarjontaa on paljon, mutta samaan aikaan pitäisi se itse asiakin, eli hankintamenettelyt, hoitaa. Tämä kuvastaa osaltaan sitä, että hankinnat saattavat olla aliresursoituja monessa organisaatiossa. Hankinta-ammattilaisten määrää suhteessa organisaation hankintavolyymiin on usein hyvin pieni, ja monella on usean miljoonan salkku hoidettavanaan. Toivottavasti näemme kehitystä myös henkilöresurssien suhteen tulevaisuudessa.

Kohti hyvinvointialueita

Viime vuonna keskityimme neuvontayksikössä harmaan talouden torjunnan näkökulmiin. Hankintayksiköistä Senaatti jakoi omia hyviä käytäntöjään talousrikollisuuden torjuntaan. Palkitsimme myös toista kertaa vuoden taidokkaimman hankinnan, ja tuomaristo päätyi jakamaan kunnian kahdelle hienolle hankinnalle.  – Tällaisia positiivisia esimerkkejä ja osaamista korostavaa hankintapuhetta kaipaamme kentälle vielä enemmän. Se on meistä kaikista kiinni.

Kuluvana vuonna 2022 suuntaamme neuvontayksikössä katseet hyvinvointialueuudistukseen ja siihen liittyviin hankintaoikeudellisiin näkökulmiin. Koska kyseessä on historiallisen suuri rakenneuudistus, joka työllistää monia hankinta-ammattilaisia, pyrimme olemaan omalla panoksellamme mahdollisimman hyvin avuksi. Tulemme avaamaan mm. verkkosivuillemme uudistukseen liittyvän usein kysyttyä -palstan. Uudistukseen liittyen kuuntelemme herkällä korvalla, missä asioissa tai kysymyksissä voisimme palvella hankintayksiköitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Palautettanne odottaen. Tehdään yhdessä parempia hankintoja!

Kirjoittaja on Julkisten hankintojen neuvontayksikön päällikkö.



Kuva: Kuntaliitto