Kadonneiden jälki-ilmoitusten jäljillä

Tutkin hiljattain tutkihallintoa.fi -palvelua ja huomasin mielenkiintoisen tiedon: Hilmasta puuttui vuodelta 2022 lähes 40 % jälki-ilmoituksista hankinnoissa, joista olisi pitänyt julkaista jälki-ilmoitus.

Yllätyin, kun en löytänyt vastaavaa EU:n laajuista tilastoa jälki-ilmoitusten määristä jäsenmaittain, vaikka esimerkiksi Europan komissio tuottaa koostettua tietoa jälki-ilmoitusten sisältöjen perusteella. Muutaman asiasta tietävän kanssa keskusteltuani sain kuulla arveluita Suomen sijoittumisesta jälki-ilmoitustilastoissa. Epävirallisten tietolähteideni mukaan jäisimme vertailussa huomattavasti jälkeen esimerkiksi Itä-Euroopan EU-maista, joissa jälki-ilmoituksia ei tiukan valvonnan vuoksi käytännössä puutu.

Päätin tarttua aiheeseen ja tehdä osani pelastaakseni Suomen maineen EU:n mallioppilaana.

Jälki-ilmoitus on julkaistava kaikista EU-hankinnoista – myös suorahankinnoista

Arvailujeni mukaan jälki-ilmoitusten uupumisen taustalla saattaa olla sekä tiedon puutetta että inhimillisiä unohduksia.

Jälki-ilmoituksen muistamiseen on onneksi helppo sääntö: jälki-ilmoitus on julkaistava kaikista aloitetuista EU-hankinnoista. Voit tarkastaa sivuiltamme kaikki tilanteet, joissa jälki-ilmoitus on tehtävä.

Ainakin tutkihallintoa.fi -sivujen tietojen perusteella harva muistaa, että jälki-ilmoitus on tehtävä myös suorahankinnoista. EU-suorahankinnassa jälki-ilmoitus on pakollinen, toisin kuin suorahankintailmoitus, joka on aina vapaaehtoinen ilmoitus.

Mitä seuraa, jos ilmoitusta ei julkaista?

Ehkä jälki-ilmoitus unohtuu helposti myös siksi, että puuttumisesta ei useimmiten seuraa mitään. Jälki-ilmoituksen puuttumisella ei ole vaikutusta tarjoajan asemaan eikä se vaikuta hankintamenettelyn lopputulokseen, joten asiasta ei yleensä valiteta eikä markkinaoikeus käytännössä voisikaan määrätä siitä seuraamuksia.

Julkisia hankintoja valvovilla viranomaisilla on kuitenkin mahdollisuus tarttua puutteisiin jälki-ilmoitusten julkaisemisessa. Näin ollen hankintayksikölle saattaa seurata unohtelusta ainakin hallinnollista muistuttelua ja mainehaittaa.

Viisi hyvää syytä julkaista jälki-ilmoitus

Kepin sijaan tarjoan hankintayksiköille muutaman porkkanan, jotka toivottavasti houkuttelevat muistamaan jälki-ilmoittamisen ilot jatkossa:

1. Saatat tarvita jälki-ilmoitusta, jos teet hankintasopimukseen muutoksia sopimuskaudella. Sopimusmuutosilmoituksessa edellytetään jälki-ilmoituksen EUVL-numeroa, ja sallittujen muutosten arvoa peilataan hankintasopimuksen todelliseen, eli yleensä jälki-ilmoituksella ilmoitettuun arvoon.
2. Jälki-ilmoitus lyhentää suorahankintasi muutoksenhakuaikaa. Suorahankinnan muutoksenhakuaika on enimmillään kuusi kuukautta hankintasopimuksen tekemisestä. Jälki-ilmoitus lyhentää valitusajan 30 päivään ilmoituksen julkaisemisesta.
3. Saatat saada vähemmän tietopyyntöjä asiakirjoista. Kun asiasta kiinnostuneet saavat tiedon tarjouskilpailun lopputuloksesta jälki-ilmoituksen perusteella, vähenee tarve kysellä päätös- ja tarjousasiakirjoja hankintayksiköltä. Jälki-ilmoituksen julkaiseminen voi siis jopa säästää työaikaasi.
4. Saat todenmukaisempaa tietoa ja tutkimusta julkisista hankinnoista. Esimerkiksi Euroopan komission jälki-ilmoituksista koostaman tiedon perusteella tehdään paljon johtopäätöksiä muun muassa markkinoista ja kilpailusta. Kattavammilla tiedoilla pystymme tekemään tarkempia päätelmiä Suomen julkisista hankinnoista.
5. Et halua olla naapuria huonompi. Tutkihallintoa.fi-sivuilta selviää myös, mistä hankintailmoituksesta jälki-ilmoitus on julkaisematta, joten vertailua hankintayksiköiden välillä on helppo tehdä.

Loppuun vielä vinkki, että jälki-ilmoituksen voi julkaista myös myöhässä. Niistä vuoden 2022 hankinnoistakin voi siis edelleen käydä julkaisemassa jälki-ilmoituksen.

Lisää aiheesta

Neuvontayksikön verkkopalvelussa

Jälki-ilmoitus

Muualla verkossa

Tutkihallintoa.fi - Hankinnoista ilmoittaminen