27.1.2022
Poissulkemisperusteet

Pakolliset poissulkemisperusteet

Hankintayksikön velvollisuutena on sulkea ehdokas, tarjoaja tai alihankkija tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos tätä rasittaa jokin hankintalain 80 §:ssä luetelluista pakollisista poissulkemisperusteista.

Hankintayksiköllä ei ole harkintavaltaa rikokseen syyllistyneen ehdokkaan, tarjoajan tai alihankkijan poissulkemisessa, vaan sen on suljettava tarjouskilpailusta jäljempänä mainittuihin rikoksiin syyllistynyt ehdokas, tarjoaja tai alihankkija. Hankintayksiköllä on poissulkemisvelvollisuus missä tahansa hankintamenettelyn vaiheessa, jos käy ilmi, että ehdokasta, tarjoajaa tai alihankkijaa rasittaa pakollinen poissulkemisperuste joko ennen hankintamenettelyä tai sen aikana toteuttamiensa tai toteuttamatta jättämien toimien johdosta.

Toteaminen rikosrekisteristä eli hankintojen rikosrekisteriote

Alla mainittuja rikoksia koskeva tuomio tulee ilmetä rikosrekisterin otteesta. Tämä rajaa poissulkemisperusteen käyttömahdollisuuden tilanteessa, jossa tieto rikosta koskevasta tuomiosta on poistettu rikosrekisteristä.

Rikosrekisterilain 10 §:n mukaan tieto ehdollisesta vankeudesta poistetaan rikosrekisteristä viiden vuoden kuluttua, tieto ehdottomasta enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksesta kymmenen vuoden kuluttua ja tieto ehdottomasta yli kahden vuoden vankeusrangaistuksesta kahdenkymmenen vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä. Sakkorangaistus ei yleensä velvoita poissulkemisperusteen käyttöön, sillä sakkorangaistukset eivät pääsääntöisesti ilmene rikosrekisteristä.

Kohdistuminen

Mainittuja rikoksia koskeva tuomio voi olla annettu tarjouskilpailuun osallistumishakemuksen tai tarjouksen tehneelle ehdokkaalle, tarjoajalle tai alihankkijalle tai sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenelle, kuten toimitusjohtajalle, varatoimitusjohtajalle, hallituksen puheenjohtajalle tai vastaavassa asemassa olevalle henkilölle sekä myös ehdokkaan, tarjoajan tai alihankkijan muulle edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävälle henkilölle.  

Käytännössä näitä henkilöitä ovat:

  • yrityksen pää- tai toimitusjohtaja,
  • yrityksen varatoimitusjohtaja,
  • yhteisön kuten osakeyhtiön tai osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja nimenkirjoittajat,
  • prokuralain (130/1979) tarkoittama prokuristi,
  • yhdistyksen puheenjohtaja,
  • yksityinen elinkeinonharjoittaja,
  • avoimen yhtiön yhtiömiehet sekä
  • kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies.

Asiassa voidaan huomioida myös muut yhtiön tai muun oikeushenkilön kuten säätiön edustajat.

Hankintayksikkö voi lähtökohtaisesti luottaa ehdokkaan tai tarjoajan antamaan selvitykseen lainkohdan osalta relevantista henkilöpiiristä, jonka osalta rikosrekisterimerkinnät selvitetään.

Yhteisösakko

Hankintayksikön tulee sulkea tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja myös silloin, kun ehdokas tai tarjoaja itse on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu alla mainitusta rikoksesta rangaistukseen. Oikeushenkilön osalta kyseeseen voi tulla rikoslain 9 luvussa tarkoitettu yhteisösakko. Rikosrekisterilain 2 §:n 4 momentin mukaan oikeushenkilöstä ja sille tuomitusta yhteisösakosta merkitään rikosrekisteriin muun muassa yrityksen tai yhteisön nimi, kotipaikka sekä rikos, jonka johdosta oikeushenkilö on tuomittu yhteisösakkoon.

Kesto

Ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, jos rikosta tai laiminlyöntiä koskevan lainvoimaisen tuomion antamisesta on kulunut yli viisi vuotta.

Tällä varmistetaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, että pakollisiksi poissulkemisperusteiksi säädetyt tapahtumat eivät estä ehdokasta tai tarjoajaa osallistumasta hankintamenettelyihin rajoittamattomaksi ajaksi. Toisaalta säännöksellä pyritään varmistamaan, että lainkohdassa listatut ja harmaan talouden kannalta merkittävät rikostuomiot otettaisiin huomioon riittävässä laajuudessa

Luettelo pakollisista poissulkemisperusteista

Hankintayksikön on päätöksellään suljettava ehdokas, tarjoaja tai alihankkija tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hankintayksikön tiedossa on, että ehdokas, tarjoaja tai alihankkija taikka sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin seuraavasta rikoksesta rangaistukseen:

  1. rikoslain (39/1889) 16 luvun 13 §:ssä tarkoitettu lahjuksen antaminen, 16 luvun 14 §:ssä tarkoitettu törkeä lahjuksen antaminen, 16 luvun 14 a §:ssä tarkoitettu lahjuksen antaminen kansanedustajalle tai 16 luvun 14 b §:ssä tarkoitettu törkeä lahjuksen antaminen kansanedustajalle;

     
  2. rikoslain 17 luvun 1 a §:ssä tarkoitettu osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan;

     
  3. rikoslain 25 luvun 3 §:ssä tarkoitettu ihmiskauppa tai 25 luvun 3 a §:ssä tarkoitettu törkeä ihmiskauppa;

     
  4. rikoslain 29 luvun 1 §:ssä tarkoitettu veropetos, 29 luvun 2 §:ssä tarkoitettu törkeä veropetos, 29 luvun 4 a §:ssä tarkoitettu työeläkevakuutusmaksupetos, 29 luvun 4 b §:ssä tarkoitettu törkeä työeläkevakuutusmaksupetos, 29 luvun 5 §:ssä tarkoitettu avustuspetos, 29 luvun 6 §:ssä tarkoitettu törkeä avustuspetos, 29 luvun 7 §:ssä tarkoitettu avustuksen väärinkäyttö tai 29 luvun 7 a §:ssä tarkoitettu törkeä avustuksen väärinkäyttö.

     
  5. rikoslain 30 luvun 7 §:ssä tarkoitettu lahjominen elinkeinotoiminnassa, 30 luvun 7 a §:ssä tarkoitettu törkeä lahjominen elinkeinotoiminnassa, 30 luvun 8 §:ssä tarkoitettu lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa tai 30 luvun 8 a §:ssä tarkoitettu törkeä lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa;

     
  6. rikoslain 32 luvun 6 §:ssä tarkoitettu rahanpesu, 32 luvun 7 §:ssä tarkoitettu törkeä rahanpesu, 32 luvun 8 §:ssä tarkoitettu salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi tai 32 luvun 9 §:ssä tarkoitettu tuottamuksellinen rahanpesu;

     
  7. rikoslain 34 a luvun 1 §:ssä tarkoitettu terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos, 34 a luvun 2 §:ssä tarkoitettu terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu, 34 a luvun 3 §:ssä tarkoitettu terroristiryhmän johtaminen, 34 a luvun 4 §:ssä tarkoitettu terroristiryhmän toiminnan edistäminen, 34 a luvun 4 a §:ssä tarkoitettu koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten, 34 a luvun 4 c §:ssä tarkoitettu värväys terrorismirikoksen tekemiseen tai 34 a luvun 5 §:ssä tarkoitettu terrorismirikosen rahoittaminen.

Laiminlyönnit verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksamisessa

Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta myös ehdokas tai tarjoaja, joka on lainvoimaisella päätöksellä tai tuomiolla todettu laiminlyöneen velvollisuutensa maksaa Suomen tai sijoittautumismaansa veroja tai sosiaaliturvamaksuja. Edellä säädettyä ei kuitenkaan sovelleta, jos ehdokas tai tarjoaja on maksanut verot tai sosiaaliturvamaksut taikka sopinut sitovasta järjestelystä niiden maksamista varten.

Suomessa ei kuitenkaan ole hallinnosta saatavaa vakioselvitystä, josta ilmenisivät nimenomaan lainvoimaisella tuomiolla tai päätöksellä vahvistetut verojen tai sosiaaliturvamaksujen laiminlyönnit. Koska verotuspäätökset tehdään kerran vuodessa, tällaisiin päätöksiin sidotut tiedot ovat useimmiten jo vanhentuneita päätöksen jälkeen toteutetussa hankintamenettelyssä. Hankintayksikkö ei siis voisi useimmissa tapauksissa selvittää verojen maksamista koskevaa tilannetta Suomessa lainvoimaiseen päätökseen tai tuomioon pohjautuen, eikä hankintayksikön katsottaisi myöskään rikkoneen kyseistä lainkohtaa, mikäli se ei olisi selvittänyt verojen maksamista tällä tavalla.

Muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa voi kuitenkin olla saatavissa lainvoimaiseen tuomioon perustuvia ja ajantasaisia selvityksiä verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksamatta jättämisestä kyseiseen valtioon sijoittautuneista tarjoajista.

Muuhun jäsenmaahan sijoittautunut tarjoaja tai ehdokas

Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja myös muussa valtiossa hankintalain 80 §:n 1 tai 2 momentissa mainittua rikosta vastaavasta rikoksesta annetun lainvoimaisen tuomion perusteella.

Lisää aiheesta

Muualla verkossa