19.3.2024
Soveltamisala

Horisontaalinen yhteistyö

Tietyin edellytyksin tehtyihin hankintayksiköiden välisiin yhteistyö- tai yhteistoimintasopimuksiin ei sovelleta hankintalakia. Tämä perustuu lain 16 §:n tarkoittamiin järjestelyihin (hankinnat toiselta hankintayksiköltä). Tällöin puhutaan niin sanotusta hankintayksiköiden horisontaalisesta yhteistyöstä.

Hankintayksiköiden välinen yhteistyösopimus

Hankintalakia ei sovelleta hankintayksiköiden väliseen sopimukseen, jolla hankintayksiköt toteuttavat

  • yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi
  • niiden vastuulla olevat yleisen edun mukaiset julkiset palvelut.
  • Lisäksi edellytyksenä on, että enintään viisi prosenttia ja enintään 500 000 euron osuus yhteistyön piiriin kuuluvista palveluista tuotetaan muita kuin sopimuksen osapuolia varten.

Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä, jotta hankintalaissa tarkoitettu hankintayksiköiden välinen yhteistyö olisi mahdollista.

Edellä mainittua prosenttiosuutta määritettäessä perusteena on käytettävä sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa tai muuta vastaavaa toimintaan perustuvaa määrää.

Tarkoituksena mahdollistaa todellinen yhteistyö

Horisontaalista yhteistyötä koskevan sääntelyn tarkoituksena on mahdollistaa todellinen yhteistyö hankintayksiköiden välillä ilman, että yhteistyön toteuttamisessa niiden olisi kilpailutettava lain mukaisesti hankintansa toisiltaan. Hankintayksiköt voivat päättää suorittaa julkisia palvelujaan yhteisesti tekemällä yhteistyötä ilman, että niiltä vaaditaan kilpailuttamatta jättämisen perusteeksi tiettyä oikeudellista muotoa, kuten esimerkiksi yhteistä sidosyksikköä.

Yhteistyön tulee olla todellista siten, että siihen osallistuvat hankintayksiköt toteuttaisivat yhteistyön piiriin kuuluvia palveluja myös ilman yhteistyötä. Yhteistyö voi sisältää kaikentyyppisiä toimintoja, jotka kuitenkin liittyvät osallistuville hankintayksiköille osoitettujen tai niiden suoritettavakseen ottamien palvelujen suorittamiseen ja velvollisuuksien hoitamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi paikallis- tai alueviranomaisten pakolliset tai vapaaehtoiset tehtävät taikka palvelut, jotka on annettu julkisoikeudellisesti tietyille yksiköille.

Yhteistyöhön osallistuvien hankintayksiköiden suorittamien palvelujen ei tarvitse välttämättä olla samanlaisia, vaan ne voivat olla myös toisiaan täydentäviä. Yhteistyön edellytys ei tarkoita sitä, että kaikki osallistuvat hankintayksiköt vastaavat pääasiallisten sopimusvelvoitteiden suorittamisesta, kunhan ne ovat sitoutuneet tekemään osansa julkisen palvelun suorittamisesta yhteistoiminnassa. Vain yleiseen etuun liittyvät näkökohdat saavat ohjata yhteistoiminnan toteuttamista sekä siihen sisältyviä hankintayksiköiden välisiä varojen siirtoja.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (C-796/18, Stadt Köln) on katsottu, että hankintaviranomaisten välinen yhteistyö voidaan jättää julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle silloinkin, kun yhteistyö koskee sellaisten julkisten palvelujen liitännäistoimintoja, joita kunkin yhteistyöhön osallistuvan on – vaikka erikseen – tarjottava, kunhan nämä liitännäiset toiminnot edistävät kyseisten julkisten palvelujen tosiasiallista toteutumista. Lisäksi ratkaisukäytännön mukaan tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteet edellyttävät, että hankintayksiköiden välinen yhteistyö ei saa johtaa siihen, että jokin yksityinen yritys asetetaan kilpailijoihinsa nähden edullisempaan asemaan.

Horisontaalisena yhteistyönä voidaan pitää esimerkiksi kuntien tai kuntayhtymien välistä kuntalain mukaista yhteistoimintaa tai valtion ja kunnan välistä yhteistoimintaa. Horisontaalinen yhteistyö ei tule sovellettavaksi kuitenkaan lakisääteiseen yhteistoimintaan eikä toimivallan tai järjestämisvastuun siirtoon, koska niihin ei sovelleta muutenkaan hankintalainsäädäntöä. Myöskään esimerkiksi kunnan eri yksiköiden välisiä toimeksiantoja tai valtion keskushallinnon viranomaisten välisiä hankintoja ei pidetä horisontaalisena yhteistyönä. Näiden yksiköiden voidaan katsoa kuuluvan samaan oikeushenkilöön, jolloin niiden välisissä suhteissa ei ole yleensä kysymys hankintalainsäädännön alaan kuuluvista sopimuksista.

Poikkeukset toiminnan kohdistumisen vaatimukseen

Hankintayksiköiden yhteistyön toiminnan rajoitusta koskeviin säännöksiin on säädetty samat poikkeukset kuin sidosyksikölle. Enintään 10 prosenttia yhteistyön piiriin kuuluvista palveluista voidaan siis tuottaa muita kuin sopimuksen osapuolia varten silloin, kun niissä ei ole markkinaehtoista toimintaa. Myöskään 500 000 euron rajoitusta ei tällöin sovelleta.

Markkinaehtoista toimintaa ei katsota olevan silloin, jos yhteistyöhön osallistuneet hankintayksiköt ovat julkaisseet yhteistyön piiriin kuuluvien palvelujen suunnitellusta tuottamisesta muille kuin sopimuksen osapuolia varten avoimuusilmoituksen, eivätkä hankintayksiköt saa ilmoituksessa määritellyssä määräajassa vastauksia yhteistyön piiriin kuuluvia palveluja koskevasta markkinaehtoisesta toiminnasta. Vastausten tekemistä koskevan määräajan on oltava vähintään 14 vuorokautta avoimuusilmoituksen julkaisemisesta. Kymmenen prosentin rajoitusta sovelletaan edellytysten täyttyessä avoimuusilmoituksen kohteena olevan yhteistyöhön piiriin kuuluviin palveluihin kolme vuotta avoimuusilmoituksessa asetetun vastausmääräajan päättymisestä.

Palvelujen tuottamista koskevaa 5 %:n rajoitusta ei sovelleta myöskään silloin, kun muita kuin sopimuksen osapuolia varten toteutettujen yhteistyön piiriin kuuluvien palvelujen arvo on sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden ajalta keskimäärin alle 100 000 euroa vuodessa.

Oikeuskäytäntöä horisontaalisesta yhteistyöstä

  • Horisontaalisen yhteistyön edellytyksiä on käsitelty unionin tuomioistuimen ratkaisuissa C-480/06, komissio vastaan Saksa, C-159/11, Lecce, C-386/11, Piepenbrock, C-796/18, Stadt Köln sekä C-429/19, Remondis.
  • Kotimaisessa ratkaisukäytännössä hankintayksiköiden välisiä yhteistyöjärjestelyjä on arvioitu mm. markkinaoikeuden ratkaisuissa MAO 733-748/14, MAO 749-757/14, MAO 758-760/14 sekä MAO 761-762/14.

Lisää aiheesta

Neuvontayksikön verkkopalvelussa