Sekamuotoiset sopimukset

Hankinnan kohteena voi olla myös sopimuskokonaisuus, johon kuuluu useita eri hankintalajeja, eli tavaroita, palveluita tai rakennusurakoita. Joskus sopimukseen saattaa sisältyä sekä hankintoja että muita, hankintalain soveltamisen ulkopuolelle jääviä järjestelyjä. Tällaisia sopimuksia kutsutaan sekamuotoisiksi sopimuksiksi. 

Vähintään kahta hankintalajia sisältävät sopimukset 

Hankintaan, joka koskee kahta tai useampaa hankintalajia, sovelletaan hankintasopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan määräytyviä säännöksiä. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa samaan hankintasopimukseen sisältyy sekä palveluja että rakennusurakoita. Jos sopimuksen pääasiallinen kohde on rakennusurakan toteuttaminen, sovelletaan koko sopimukseen hankintalain rakennusurakoita koskevia säännöksiä kuten esimerkiksi kynnysarvoja. 

Tavaroita ja palveluja sekä liitteessä E tarkoitettuja palveluja sekä muita palveluja sisältävissä hankinnoissa hankinnan pääasiallinen kohde määräytyy osien ennakoidun arvon perusteella. Ennakoidulta arvoltaan suurin osuus muodostaa hankinnan pääasiallisen kohteen. 

Sekä hankintoja että muita järjestelyjä sisältävät sopimukset 

Samaan sopimukseen voi sisältyä sekä julkisia hankintoja että kokonaan hankintalainsäädännön ulkopuolelle jääviä järjestelyjä tai hankintoja. Tällaisesta sopimuksesta on kyse esimerkiksi silloin, kun samalla sovitaan sekä palvelun hankinnasta että hankintayksikön omistamien tilojen vuokraamisesta sopimuskumppanille. Julkiseen hankintaan voi yhdistyä myös esimerkiksi myyntiä, avustuksen tai luvan myöntämistä taikka joissain tapauksissa yksityisen yrityksen hankintoja. 

Hankintalain piiriin kuuluvia hankintoja ja hankintalain soveltamisen ulkopuolelle jääviä hankintoja koskevaan sopimukseen sovelletaan hankintalakia, jos sopimuksen pääasiallisena kohteena ovat lain soveltamisalaan kuuluvat hankinnat ja jos sopimuksen osia ei voida objektiivisesti erottaa toisistaan. 

Jos sopimuksen eri osat erotetaan lain soveltamisalaan kuuluviin ja sen ulkopuolelle jääviin osiin erillisiksi sopimuksiksi, hankintalakia sovelletaan lain soveltamisalaan kuuluvaan hankintasopimukseen. 

Jos sopimuksen osat voitaisiin objektiivisesti erottaa toisistaan, mutta tästä huolimatta hankintayksikkö ei erota sopimuskokonaisuutta kahdeksi erilliseksi osaksi, sopimukseen sovellettaisiin hankintalain säännöksiä riippumatta sopimuksen pääasiallisesta kohteesta. Tällaisessa tilanteessa hankintayksikkö ei siten käyttäisi mahdollisuutta erottaa osat erillisiksi sopimuksiksi. Yhden erottamattoman sopimuksen tekemistä voisivat puoltaa esimerkiksi sopimuksen hallinnan vaivattomuuteen liittyvät tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat, jotka eivät kuitenkaan voisi toimia perusteina kokonaisuuden kilpailuttamatta jättämiselle. Tällöin siis koko sopimuskokonaisuus tulee kilpailuttaa hankintalain mukaisesti, vaikka hankinta muodostaisi vain pienen osan sopimuskokonaisuudesta. 

Hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista koostuva sopimus 

Sopimukseen, joka koostuu hankintasopimuksista ja käyttöoikeussopimuksista, on sovellettava sopimuksen pääasialliseen kohteeseen sovellettavia säännöksiä. Edellytyksenä on, että sopimuksen osia ei voida objektiivisesti erottaa toisistaan. Jos sopimuksen osat voidaan objektiivisesti erottaa toisistaan mutta sopimusta ei jaeta erillisiksi osiksi, sopimukseen sovelletaan tiukempia eli hankintasopimuksiin sovellettavia sääntöjä riippumatta siitä, mikä sopimuksen pääasiallinen kohde on. 

Osien objektiivista erotettavuutta on arvioitu oikeuskäytännössä 

Unionin tuomioistuimen ratkaisussa yhdistetyissä asioissa C-145/08 ja C-149/08, Club Hotel Loutraki (EU:C:2010:247), arvioitiin hankintadirektiivien näkökulmasta muun muassa sopimusta, joka sisälsi välillisesti valtion omistaman yhtiön osakkeiden luovuttamista, yhtiön määräysvallan siirtämistä koskevia ehtoja sekä velvollisuuden vastata yhtiön toiminnasta ja tarjota niihin liittyviä palveluja. Edelleen sopimuksen kohteena oli kasinoa ympäröivien maa-alueiden kunnostus- ja parannustöitä. Ratkaisun mukaan sellaista sekamuotoista sopimusta, jonka eri osat liittyvät hankintailmoituksen perusteella erottamattomalla tavalla toisiinsa ja muodostavat näin jakamattoman kokonaisuuden, on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena ja sitä on arvioitava sen pääasiallisena kohteena olevaan osaan tai sopimuksen hallitsevaan osatekijään sovellettavien säännösten perusteella. 

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO:2011:47 arvioitiin sopimusjärjestelyä, jonka tarkoituksena oli hankkia kunnan vaatimuksen mukaiset koulutilat. Sopimusjärjestelyyn liittyi myös palveluhankintasopimus. Samalla päätöksellä päätettiin edelleen muun muassa vuokrata rahoittajalle tai sen määräämälle kiinteistöosakeyhtiölle koulujen ja päiväkodin tontit 40 vuodeksi. Sopimusjärjestely muodosti ratkaisun mukaan jakamattoman sopimuskokonaisuuden, jonka osat eivät olleet erotettavissa toisistaan. Kun sopimuskokonaisuus pääasialliselta tarkoitukseltaan kuului hankintalain piiriin, sopimusjärjestelyyn tuli soveltaa hankintalainsäädäntöä. 

Sekamuotoisia sopimuksia on käsitelty myös esimerkiksi markkinaoikeuden ratkaisuissa MAO 441/20, MAO 274/20, MAO 141/19 sekä MAO 3/18. 

Sekamuotoiset tai useita toimintoja sisältävät sopimukset erityisaloilla 

Erityisaloilla sekamuotoisiin sopimuksiin sovellettavat säännöt valitaan samoin periaattein kuin muissakin sekamuotoisissa sopimuksissa. Erityisaloilla useita toimintoja koskevaan hankintaan sovelletaan sitä toimintoa koskevia säännöksiä, johon liittyen hankinta ensisijaisesti tehdään. 

Epäselvissä tapauksissa useita toimintoja koskevissa sopimuksissa sovelletaan yksityiskohtaisempia säännöksiä. Siten jos jokin sopimuksen toiminnoista kuuluu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja jokin toinen toiminto kuuluu hankintalain soveltamisalaan ja jos on objektiivisesti mahdotonta määritellä, mihin toimintoon hankintasopimus ensisijaisesti kohdistuu, hankintasopimus on tehtävä hankintalain mukaisesti. 

Jos sopimuksen ensisijaista käyttötarkoitusta ei kyetä määrittelemään, sovelletaan aina joko hankintalakia tai erityisalojen hankintalakia. Jos jokin toiminto kuuluu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja jokin toinen toiminto ei kuulu erityisalojen hankintalain tai ns. klassisen hankintalain soveltamisalaan ja on objektiivisesti mahdoton määritellä, minkä toiminnon toteuttamiseksi hankintasopimus ensisijaisesti tehdään, useita toimintoja koskeva hankintasopimus on tehtävä erityisalojen hankintalain mukaisesti. 

Jos jokin sopimuksen toiminnoista kuuluu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja jokin toinen toiminto kuuluu puolustus- ja turvallisuushankintalain soveltamisalaan, useita toimintoja koskeva hankintasopimus on tehtävä puolustus- ja turvallisuushankintalain mukaisesti, jos yhden hankintasopimuksen tekemiselle on objektiiviset perusteet.