Soveltamisala

Sovelletaan EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin

Erityisalojen hankintalaki vastaa keskeisiltä osin hankintalain menettelysäännöksiä. Erityisalojen hankintalaissa on kuitenkin eräitä menettelyllisiä väljennyksiä hankintalakiin verrattuna. Esimerkiksi neuvottelumenettelyä sekä puitejärjestelyjä koskevat säännökset ovat hankintalakiin nähden joustavampia.

Toisin kuin hankintalaissa, erityisalojen hankintalaissa ei ole erikseen kansallisiin hankintoihin sovellettavia säännöksiä tai kansallisia kynnysarvoja. Erityisalojen hankintalaki tulee sovellettavaksi vain EU:n direktiiveihin perustuvat kynnysarvot ylittäviin erityisalojen hankintoihin. Kyseiset kynnysarvot ovat merkittävästi korkeammat kuin hankintalaissa.

Hankintayksiköt

Lain soveltamisalaan kuuluvia hankintayksikköjä ovat viranomaisluonteiset hankintayksiköt, kuten valtion ja kuntien viranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset ja valtion liikelaitokset. Hankintayksiköitä ovat myös julkiset yritykset, joita ovat yksiköt, joihin viranomaiset voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen johdosta. Lisäksi hankintayksiköitä ovat viranomaisen antaman erityis- tai yksinoikeuden nojalla toimivat yksiköt.

Jos yksikkö kuuluu johonkin edellä mainituista ryhmistä ja harjoittaa lain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, on sen tähän toimintaan liittyvissä hankinnoissaan sovellettava erityisalojen hankintalain mukaisia menettelyjä.

Erityis- ja yksinoikeus

Erityis- ja yksinoikeudella tarkoitetaan yhdelle tai useammalle yksikölle lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla myönnettyä oikeutta jonkin lain soveltamisalaan kuuluvan toiminnon harjoittamiseen siten, että se vaikuttaa merkittävästi muiden yksiköiden mahdollisuuteen harjoittaa kyseistä toimintoa. Erityis- tai yksinoikeus on esimerkiksi maakaasumarkkinalain ja sähkömarkkinalain mukainen järjestelmävastuu. Vesihuollon alalla erityis- tai yksinoikeus voi perustua vesihuoltolain mukaiseen kunnan päätökseen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymisestä.

Mikäli erityis- tai yksinoikeus on myönnetty riittävän avoimuuden varmistavassa menettelyssä, jossa oikeuksien myöntäminen perustui objektiivisiin perusteisiin, oikeuden saajista ei tule erityisalojen hankintayksiköitä. Kun erityis- tai yksinoikeus on annettu avoimella ja objektiivisiin perusteisiin pohjautuvalla menettelyllä, oikeuden saanut yksityinen yksikkö on toiminut siinä määrin kilpailutilanteessa muiden toimittajien kanssa, että sen omien hankintojen ohjaaminen erityisalojen hankintalainsäädännöllä ei ole tarpeen. Mikäli erityis- tai yksinoikeuden saajana on täysin yksityisen yhteisön sijasta viranomaishankintayksikkö tai julkinen yritys, on sen sovellettava erityisalojen hankintalakia myöntämismenettelyn luonteesta riippumatta.

Yleiset hankintoja koskevat poikkeukset soveltamisalasta

Oikeuskäytännössä soveltamisalasta poikkeamisen edellytyksiä on tulkittu suppeasti. Hankintayksiköllä on perusteluvelvollisuus edellytyksen olemassaolosta.

Erityisalojen hankintasäännöksiä ei sovelleta jälleenmyyntiin tarkoitettujen tavaroiden ostoon, ellei myyntiin liity yksinoikeutta ja muut yksiköt voivat myydä tai vuokrata sen samoin edellytyksin kuin hankintayksiköt. Muut kuin erityisalojen hankintalaissa erikseen mainitut toiminnot jäävät sääntelyn ulkopuolelle.

Muutoin soveltamisalapoikkeukset ovat pääosin yhtenevät hankintalain soveltamisalarajausten kanssa.

Hankinnat hankintayksikön sidosyritykseltä tai yhteisyritykseltä

Sidosyrityshankinnalla tarkoitetaan konsernin sisäistä hankintaa. Tämä koskee kaikkia hankintoja. Tytär- tai osakkuusyritykseltä saa ostaa ilman tarjouskilpailua vain, mikäli tämä yksikkö on perustettu yksinomaan ryhmän sisäiseksi palveluyksiköksi, eikä se myy enempää kuin 20 prosenttia tavaroistaan, palveluistaan tai urakoistaan ulkopuolisille.

Sidosyritys on yritys, jonka vuosittaiset tilinpäätökset yhdistellään hankintayksiköiden tilinpäätösten kanssa kirjanpitolain (1336/1997) 6 luvun mukaisesti.

Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös hankintayksiköistä koostuvan yhteisyrityksen sisällä tapahtuvat hankinnat. Yhteisyritys voi tehdä hankintoja suoraan siinä mukana olevalta hankintayksiköltä samoin kuin hankintayksikkö yhteisyritykseltä, jossa se on osakkaana. Lisäedellytyksenä on, että yhteisyritys on perustettu kyseisen toiminnan harjoittamiseksi vähintään kolmen vuoden ajaksi ja että yhteisyrityksen perustamisasiakirjassa todetaan yhteisyrityksen perustaneiden hankintayksiköiden kuuluvan siihen vähintään saman ajan.