Palvelemme hankintayksiköitä julkisten hankintojen menettely- ja hankintalain soveltamiskysymyksissä.
Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.
Markkinaoikeuden (MAO) tapauksessa 483/18 käsitellään kahta mielenkiintoista kysymystä: 1) CPV-koodien käyttöä ja 2) tarjottavan henkilöstön kokemusta ja osaamista vertailuperusteena. Tapauksessa hankinnan kohteena on ollut Kelan (tästä eteenpäin hankintayksikkö) puitejärjestelynä toteutettava kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden tuottaminen.
Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnasta sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskevalla ilmoituksella. Hankintayksikkö on katsonut, että hankinnan luonteesta johtuen kyseessä on liitteen E mukainen hankinta ja käyttänyt siksi liitteen E mukaista CPV-koodia 85000000-9 "Terveys- ja sosiaalitoimen palvelut".
Tulkkauspalveluista on CPV-koodien luettelossa myös koodi 7954000-1 "Tulkkauspalvelut". Kyseinen koodi on sopimustyypiltään palveluhankintojen mukainen koodi.
Hankintasäännöksistä tai niiden esitöistä ei löydy suoraan perusteita sen arvioimiseen, mitä on pidettävä sote-palveluina. Markkinaoikeus on siis tuomiossaan lähtenyt arvioimaan hankinnan luonnetta eli sitä, onko hankittavassa palvelussa kysymys ensisijaisesti tulkkauspalvelusta vai liitteen E mukaisesta sosiaalipalvelusta.
Markkinaoikeus on päätynyt sille kannalle, että hankinnassa on kyse liitteen E mukaisesta hankinnasta. Perusteluna päätökselleen markkinaoikeus toteaa, että kyseessä on sellaisten tulkkauspalveluiden hankinta, jotka perustuvat lakiin vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/2010. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena olevaan palveluun ei myöskään liity merkittävää rajat ylittävää intressiä.
Tapauksen tekee mielenkiintoiseksi se, että hankintaa sanallisesti parhaiten kuvaava CPV-koodi (7954000-1 ”Tulkkauspalvelut”) ei ole liitteen E mukainen koodi, kun taas hankittava palvelu on luonteeltaan liitteen E mukainen. Sopimuksen tyypin ja pääasiallisen CPV-koodin tulee vastata toisiaan. Hankintayksikkö ei siis ole voinut ilmoittaa hankintaa liitteen E mukaisena hankintana ja käyttää ilmoittamiseen ”Tulkkauspalvelut”-CPV-koodia.
Tulevissa tulkkauspalvelukilpailutuksissa tulee arvioida, voidaanko hankinnan kohteena oleva tulkkauspalvelu katsoa sosiaalipalveluksi. Muut kuin selvästi sosiaalipalveluksi katsottavat tulkkauspalvelut on syytä kilpailuttaa ”Tulkkauspalvelut”-koodilla ja sopimustyypiltään palveluhankintana.
Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä määritellyt, että palveluun tarjottavaa henkilöstöä ei tarvitse vielä tarjouksessa nimetä. Tarjouspyynnössä on kuitenkin ilmoitettu, että vain nimettyjen tulkkien koulutuksesta ja työkokemuksesta saa lisäpisteitä.
Vain tarjouksessa nimetyistä tulkeista on voinut saada lisäpisteitä. Tarjousten vertailussa on laskettu tarjottujen tulkkien koulutuksen ja työkokemuksen perusteella saamat pisteet ja nämä pisteet on jaettu tarjottujen tulkkien määrällä. Nimeämättömien tulkkien ilmoittaminen on siis käytännössä laskenut kokemuksesta saatavia pisteitä.
Hankintalain 93 §:n 2 momentissa on todettu, että hankintayksikkö voi jo EU-kynnysarvon ylittävässä palveluhankinnassa ottaa tarjousten vertailuperusteena huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.
Hankintayksikkö on vastineessaan todennut, että vain nimetyistä tulkeista tulisi antaa pisteitä, koska nimettyjen tulkkien tiedot ovat tarkistettavissa. Tarjottavien tulkkien kokonaismäärä taas on huomioitu pisteytyksessä, jottei tarjoajan ole mahdollista saada pisteitä tarjoamalla vain yhtä kokenutta tulkkia ja muita tulkkeja nimettöminä.
Tarjousten viimeinen jättöpäivä ja sopimustoiminnan aloittaminen ovat noin viiden kuukauden päässä toisistaan. Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että hankinnan laatu ja laajuus sekä erityisesti tarjousajan päättymisen ja tietojen tarkistamisen välisen ajan kesto huomioon ottaen on selvää, että myös tarjoajien tarjouksissaan nimeämissä tulkkiresursseissa on saattanut tapahtua muutoksia tarjousajan päättymisen ja sopimuskauden alkamisen ja tietojen tarkistamisen välillä.
Ratkaisussaan markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö ei ole esittänyt tasapuolisia ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia hyväksyttäviä perusteita sille, miksi se on laatupisteiden saamisen edellytyksenä vaatinut tarjottavien tulkkien nimeämistä jo 5.6.2017 mennessä. Vertailuperusteet ovat markkinaoikeuden mielestä suosineet jo olemassa olevia toimijoita, joilla on jo ollut tulkkihenkilöstö palveluksessaan. Laatupisteillä on myös ollut huomattava painoarvo tarjousvertailussa. Vertailuperusteet ovat siis myös vaikeuttaneet uusien toimijoiden alalle pääsyä ja työvoiman liikkuvuutta ja rajoittaneet kilpailua.
Edellä esitetyin perustein markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti vertailuperusteita asettaessaan.
Nimettävien henkilöiden pisteyttäminen on yleinen käytäntö asiantuntijuutta ja osaamista koskevissa kilpailutuksissa. Oikeustapauksesta ei pidä vetää niin syvälle meneviä johtopäätöksiä, että hankintayksikkö ei voisi lainkaan tarjouspyynnöissä pyytää tarjoajaa nimeämään henkilökuntaa ja käyttää nimettyjen asiantuntijoiden osaamista vertailuperusteena. Asetettavien kriteerien tulee kuitenkin olla hankintojen perusperiaatteiden mukaisia. Perusteiden tulee olla suhteellisia ja tasapuolisia hankinnan kohteeseen nähden.
Hankintayksikön on syytä hyväksyä niissä hankinnoissa, joissa ei ole oleellisen tärkeää tietää nimettyä henkilöä tarjousten vertailuvaiheessa, tarjoajan tarjouksessaan antama lupaus nimetyn henkilön osaamisesta ja kokemuksesta. Hankintayksikön tulee tarkistaa, että henkilöstö vastaa annettua lupausta ennen hankintasopimuksen solmimista.
Palvelemme hankintayksiköitä julkisten hankintojen menettely- ja hankintalain soveltamiskysymyksissä.
Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.