21.11.2018
Oikeustapaustiivistelmä

Valitusperusteinen muutoksenhakukielto ei ole muuttunut

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tapauksessa KHO:2018:124 oli kyse hankintalain (1397/2016) 163 §:n mukaisen muutoksenhakukiellon sisällöstä ja siitä, voitiinko hankinta-asiasta valittaa kuntalain mukaisella perusteella.

Aikaisemman hankintalain (348/2007) aikana markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvassa hankinta-asiassa ei voitu valittaa kuntalain tai hallintolainkäyttölain mukaisilla valitusperusteilla. Nykyisen hankintalain muutoksenhakukieltoa käsittelevässä pykälässä viitataan kuitenkin valitusperusteiseen muutoksenhakukieltoon ja annetaan ymmärtää, että joissain tilanteissa muutoksenhaku kuntalain tai hallintolainkäyttölain mukaisilla perusteilla olisi mahdollista.

KHO tulkitsi tapauksessa kuitenkin, ettei hankintalain uudistuksessa ollut tarkoitus muuttaa aikaisemmin vallinnutta käytäntöä muutoksenhausta. Siten nykyisenkään lain aikana julkiseen hankintaan liittyvästä asiasta ei voi valittaa kuntalain tai hallintolainkäyttölain perusteella.

Asian tausta

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (hankintayksikkö) oli kilpailuttanut sote-palveluiden tuottamiseen yhteisyrityskumppanin. Kuntalainen A teki oikaisuvaatimuksen asiasta kuntayhtymän hallitukselle sillä perusteella, ettei kuntayhtymän hallituksella ollut oikeutta tehdä hankintapäätöstä eikä päättää palvelusopimuksen hyväksymisestä ja allekirjoittamisesta.

Hankintayksikkö osittain hylkäsi ja osittain jätti tutkimatta A:n oikaisuvaatimuksen vedoten päätöksen luonteeseen hankintapäätöksenä ja näin ollen A:n asiaosaisaseman puuttumiseen. Hankintayksikkö totesi hylkäävänsä valituksen myös siinä tapauksessa, että A oli tarkoittanut tehdä valituksen kuntalain perusteella.

A vetosi hallinto-oikeudessa ja myöhemmin KHO:ssa siihen, että kyseessä on hallinnolliseen menettelyyn liittyvä oikaisuvaatimus, jolloin hankintalain sisältämä muutoksenhakukielto markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta asiasta ei tulisi sovellettavaksi. Valituksessa oli A:n mukaan kyse kuntalain mukaisesta valituksesta, joka perustuu siihen, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Aikaisemman vs. nykyisen lain sanamuoto

Asiassa tarkasteltiin vuoden 2007 hankintalain ja nykyisen hankintalain muutoksenhakukieltoa koskevien pykälien sanamuotoja ja esitöiden perusteluja.

Aikaisemman hankintalain 102 § ja nykyisen hankintalain 163 § ovat sanamuodoiltaan identtisiä:

Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla.

Aikaisemman pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 190/2009) todettiin muutoksenhakukiellon tarkoittavan sitä, ettei markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaa hankinta-asiaa voida saattaa enää erillisen oikeussuojamenettelyn kohteeksi kuntalain tai hallintolainkäyttölain nojalla. Lisäksi todettiin, että kuntalaisella ei ole mahdollisuutta tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta kunnallisen hankintayksikön päätöksestä.

Voimassa olevaan hankintalakiin kyseisen pykälän otsikkoa muutettiin siten, että otsikossa viitataan nykyään valitusperusteeseen perustuvaan muutoksenhakukieltoon. Lisäksi perusteluissa todetaan muun muassa, että mikäli asiassa vedotaan muun lain kuin hankintalain vastaisuuteen, voi hankinnassa tehtyyn päätökseen hakea muutosta kuntalain tai hallintolainkäyttölain nojalla (esimerkiksi kuntalain 97 §:n esteellisyys tai sosiaalihuoltolain 33 §:n sosiaalihuollon saatavuus ja saavutettavuus julkisissa hankinnoissa).

Käsittely KHO:ssa

KHO totesi, että hankintalain 163 §:ää koskevista yksityiskohtaisista perusteluista ilmenee, ettei pykälän säätämisellä ole ollut tarkoitus muuttaa vallinnutta oikeustilaa.

KHO korosti perusteluissaan, että toisin kuin nykyisen lain yksityiskohtaisissa perusteluissa on lausuttu, hankinnasta tehtyyn päätökseen ei ole voitu aikaisemman hankintalain mukaan hakea muutosta kuntalain nojalla, mikäli valittaja on halunnut vedota julkista hankintaa koskien muun lain kuin hankintalain vastaisuuteen. KHO viittasi tässä kohtaa myös aikaisempaan oikeuskäytäntöön (ks. esimerkiksi KHO:2011:47).

KHO totesi, että muutoksenhakukiellon tulkitseminen valitusperusteesta riippuvaiseksi olisi siten ristiriidassa pykälän sanamuodon kanssa. Myöskään pykälän muuttunut otsikko ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin.

Hankintalain 136 §:ssä säädettyä muutoksenhakukieltoa on siis tulkittava sanamuotonsa mukaisesti niin, ettei markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan saa hakea muutosta kuntalain tai hallintolainkäyttölain nojalla.

Johtopäätökset

Tapaus vahvistaa aikaisemmin vallinneen oikeustilan jatkuvuuden myös nykyisen lain aikana.

KHO antoi tulkinnassaan painoarvon yksityiskohtaisissa perusteluissa lausutulle toteamalle, että uusi pykälä vastaa aikaisemmin voimassa ollutta muutoksenhakukieltoa. Tällöin perustelujen myöhemmät ja osin eriävät kohdat eivät saaneet arvioinnissa painoarvoa.

On kuitenkin hyvä huomioida, ettei kyseinen muutoksenhakukielto estä sitä, etteikö markkinaoikeus voisi hankinta-asiassa tutkia esikysymyksenä päätöksen lainvastaisuutta muilla perusteilla. Rajoitus ei siten supista mahdollisuuksia vedota hankintamenettelyssä tapahtuneisiin muihin kuin hankintalakiin perustuviin päätöksenteon virheellisyyksiin. Tämä todettiin jo aikaisemman hankintalain perusteluissa. Ratkaisevaa on tällöin se, onko kyseisen vaatimuksen tekijä asianosainen hankintamenettelyssä vai ei.

Lisää aiheesta

Neuvontayksikön verkkopalvelussa

Muualla verkossa