28.3.2024

Poissulkemisperusteet

Harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet

Hankintalain 81 §:ssä säädetään niin sanotuista harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista. Hankintayksiköllä on mahdollisuus sulkea pois tarjouskilpailusta sellainen toimittaja, jonka toimituskyky on heikentynyt tai jota ei muutoin voida pitää luotettavana. Hankintayksikkö voi näin vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muita riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen.

Hankintayksiköllä on poissulkemismahdollisuus missä tahansa hankintamenettelyn vaiheessa, jos käy ilmi, että ehdokasta tai tarjoajaa rasittaa lainkohdassa tarkoitettu harkinnanvarainen poissulkemisperuste joko ennen hankintamenettelyä tai sen aikana toteuttamiensa tai toteuttamatta jättämien toimien johdosta.

Harkinta ja suhteellisuus

Hankintayksikkö voi käyttää harkintavaltaa poissulkemisperusteen käyttämisessä. Perusteen käyttäminen ei edellytä siitä mainittavan hankinta-asiakirjoissa. Hankintayksikön on kuitenkin poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Ehdokas tai tarjoaja voidaan vain poikkeuksellisesti sulkea menettelyn ulkopuolelle vähäisten rikkomusten perusteella. Poissulkeminen voi olla perusteltua vähäistenkin puutteiden kohdalla, mikäli nämä ovat toistuvia.

Näyttö ja aika

Hankintayksikkö voi huomioida harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden näyttönä myös muuta aineistoa kuin lainvoimaisia päätöksiä tai tuomioita. Hankintayksikkö vastaa kuitenkin siitä itsestään johtuvan virheellisen poissulkemispäätöksen seurauksista.

Ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, jos tapahtumasta on kulunut yli kolme vuotta. Tällä varmistetaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, että poissulkemisperusteiksi säädetyt toimenpiteet ja laiminlyönnit eivät estä ehdokasta tai tarjoajaa osallistumasta hankintamenettelyihin rajoittamattomaksi ajaksi. Lainkohdassa tarkoitettu tapahtuma olisi ajankohta, jona hankintayksikkö on saanut tai sen olisi asianmukaista huolellisuutta noudattaen tullut saada tietoonsa toimittajaa rasittava kyseinen poissulkemisperuste.

Luettelo harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista

Hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan:

joka on konkurssissa tai purettavana tai keskeyttänyt liiketoimintansa taikka jonka velkoja on vahvistetulla akordilla, saneerausohjelmalla tai muussa vastaavassa lainsäädäntöön perustuvassa menettelyssä järjestelty;
jonka konkurssiin asettaminen tai purkaminen taikka muu 1 kohdassa tarkoitettu menettely on vireillä;
joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen;
joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa Suomen tai sijoittautumismaansa veroja tai sosiaaliturvamaksuja ja jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen muulla kuin lainvoimaisella päätöksellä tai tuomiolla;
joka on rikkonut Suomen tai Euroopan unionin lainsäädännön, työehtosopimusten taikka liitteessä C lueteltujen kansainvälisten sopimusten ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, ja hankintayksikkö voi näyttää rikkomuksen toteen;
joka on tehnyt muiden toimittajien kanssa sopimuksia, joilla pyritään vääristämään kilpailua, ja hankintayksikkö voi näyttää tämän toteen;
jonka eturistiriitaa hankintamenettelyssä ei voida tehokkaasti poistaa muilla toimenpiteillä;
jonka osallistuminen hankintamenettelyn valmisteluun on vääristänyt kilpailua, eikä vääristymää voida poistaa muilla vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä; ennen poissulkemista ehdokkaalle tai tarjoajalle on annettava mahdollisuus osoittaa, ettei sen osallistuminen hankinnan valmisteluun ole johtanut tasapuolisen ja syrjimättömän hankintamenettelyn vaarantumiseen;
jonka suorituksissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa tai käyttöoikeussopimuksissa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa; lisäedellytyksenä on, että puutteet ovat johtaneet kyseisen aikaisemman sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvauksiin tai muihin vastaaviin sanktioihin;
joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle tässä luvussa tarkoitettuja tietoja tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen; tai
joka on pyrkinyt vaikuttamaan epäasianmukaisesti hankintayksikön päätöksentekoon, saamaan luottamuksellisia tietoja, joiden avulla se voi saada perusteetonta etua hankintamenettelyssä tai tarkoituksellisesti antamaan harhaanjohtavia tietoja, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti tarjoajan tai tarjouksen valintaa koskeviin päätöksiin.

Konkurssi tai velkasaneerausohjelma

Heikon taloudellisen tilan johdosta tarjouskilpailusta voidaan sulkea sellainen ehdokas tai tarjoaja, joka on konkurssissa, keskeyttänyt liiketoimintansa, jolle on vahvistettu akordi, velkajärjestely tai velkasaneerausohjelma.

Tarjouskilpailusta sulkeminen olisi 2 kohdan mukaan mahdollista myös, jos vireillä on edellä mainittu menettely.

Vakava virhe ammattitoiminnassa

Virhe ammattitoiminnassa kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen. Hankintayksikkö voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla. Perusteen käyttö ei edellytä lainvoimaista tuomiota.

Kohtaa sovelletaan myös silloin, kun virheeseen tai rikkomukseen syyllistynyt tai velvollisuuden laiminlyönyt on ehdokkaan tai tarjoajan hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö.

Ammattitoiminnan vakava virhe voi olla esimerkiksi:

Kilpailulainsäädännön, liiketoimintakiellon tai teollis- tai tekijänoikeuksien rikkominen
Yksityisen sosiaali- tai terveydenhuollon valvontamenettelyssä havaitut ja toimittajan luotettavuuden kyseenalaistavat epäkohdat palvelujen tuottamisessa
Tilaajavastuulain 5 §:ssä tarkoitetun selvitysvelvollisuuden toistuva laiminlyönti tai muu toistuva lain 9 §:ssä tarkoitettu toiminta
Yrityksen tai yhteisön laiminlyönti rekisteröityä esimerkiksi ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin tai arvonlisäverovelvolliseksi taikka vakuutusmaksuverovelvolliseksi silloin, kun yrityksen tai yhteisön tulee lain mukaan rekisteröityä näihin rekistereihin
Yrityksen perustamisilmoituksen laiminlyönti sekä eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksujen laiminlyöntejä sekä tullin perimiin maksuihin liittyvien rekisteröitymis-, vakuuttamis-, ilmoittamis- tai maksamisvelvollisuuksien laiminlyönnit.

Verojen ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönti

Hankintayksikkö voi käyttää poissulkemisen perustana Verohallinnon antamaa verovelkatodistusta.

Hankintayksikkö voi olla sulkematta ehdokasta tai tarjoajaa tarjouskilpailusta, jos poissulkeminen on selvästi kohtuutonta esimerkiksi maksamatta olevan määrän vähäisyyden tai muun poikkeuksellisen syyn vuoksi.

Hankintayksiköllä ei ole oikeutta sulkea tarjouskilpailusta toimittajaa, mikäli ehdokas tai tarjoaja on maksanut verot tai sosiaaliturvamaksut taikka sopinut sitovasta järjestelystä niiden maksamista varten. Ehdokkaan tai tarjoajan tulee myös noudattaa kyseistä järjestelyä. Sitovasta järjestelystä ei ole kyse maksukyvyttömyysmenettelyissä kuten yrityssaneerauksessa, josta on säädetty erikseen harkinnanvaraisena poissulkemisperusteena.

Lainsäädännön tai sopimusten laiminlyönti

Säännöksen tarkoituksena on 3 kohdan ammattitoiminnan vakavan virheen poissulkemisperusteen tavoin ehkäistä tarjoajan tai ehdokkaan lainsäädännön vastaisten toimien ja epäluotettavuuden synnyttämiä riskejä hankintasopimuksen toteuttamiselle. Samaa rikkomusta tai laiminlyöntiä voidaan joissain tapauksissa pitää sekä 3 että 5 kohdassa tarkoitettuna poissulkemisperusteena.

Poissulkemisperusteiden täyttyminen edellyttää rikkomuksen olennaisuutta ja vakavuutta. Työehtosopimuksista käytävät tuomioistuinprosessit ovat verraten yleisiä. Työehtosopimuksen velvoitteet ja määräykset voivat olla tulkinnanvaraisia, niin että osapuolten on välttämätöntä hakea asiassa tuomioistuimen tulkinta. Lainkohtaa sovellettaessa kyseeseen voivat tulla lähinnä sellaiset rikkomustilanteet, jotka osoittavat työnantajayrityksessä selvää piittaamattomuutta työehtosopimuksen yksiselitteisistä ja selvistä määräyksistä sekä velvoitteista. Useimmiten tämä edellyttänee, että rikkomuksen on todennut tuomioistuin.

Rikkomuksia voivat olla esimerkiksi:

tasa-arvolainsäädännön rikkominen
rikoslain 48 luvun mukaiset ympäristörikokset
vammaisten henkilöiden esteettömyyttä koskevien sääntöjen, työoloja tai työturvallisuutta koskevien sääntöjen tai
työ- tai virkaehtosopimusten noudattamatta jättäminen.

Kilpailua vääristävät sopimukset

Mahdollisuus poissulkemiseen ei rajoitu vain tarjouskartelleihin, sillä se voi tulla kyseeseen myös silloin kun rikkomus ei ole kohdistunut juuri kyseiseen hankintayksikköön tai ylipäänsä liittynyt julkiseen hankintaan.

Jos kilpailunrikkomuksesta ei ole lainvoimaista tuomiota, tulee hankintayksikön tapauskohtaisesti harkita, onko käsillä riittävän uskottava näyttö. Hankintayksiköllä on oikeus harkintansa perusteella päättää milloin rikkomuksesta on riittävän uskottava näyttö, mutta sen on kuitenkin huomioitava, että se vastaa mahdollisen virheellisen päätöksensä seurauksista.

Poissulkemista on mahdollista käyttää esimerkiksi tilanteissa, joissa kilpailunvastainen toiminta vaarantaa yrityksen luotettavuuden niin, että hankintayksikkö ei katso voivansa valita tätä sopimuskumppaniksi. Poissulkemisesta ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista muodostua kartelliin osallistuneelle yritykselle automaattisesti seuraavaa lisärangaistuksen kaltaista seuraamusta, vaan sitä voidaan käyttää lähinnä silloin, kun hankintayksikkö arvioi, että yrityksen rikkomus vaikuttaa optimaaliseen tulokseen pääsemiseen hankinnassa. Hankintayksikön tulee huomioida tasapuolisuuden ja suhteellisuuden periaatteet. Hankintayksikön tulee harkita periaatteiden vaarantumista esimerkiksi, jos se sulkee pois vain osan kartellista tuomituista yrityksistä tai ryhtyy poissuljentaan muun vähäisen rikkomuksen vuoksi. Hankintayksikkö voi kuitenkin toisaalta kiinnittää huomiota poissuljennan vaikutuksiin kilpailutuksessa varsinkin, jos markkinalla on vain vähän toimijoita.

Jos hankintayksikkö harkitsee poissulkemista tilanteessa, jossa se epäilee uskottavan näytön perusteella tarjouskartellia meneillään olevassa kilpailutuksessa, on sen suositeltavaa olla ensin yhteydessä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

Eturistiriita hankintamenettelyssä

Eturistiriidoilla tarkoitetaan ainakin tilanteita, joissa hankintaviranomaisen tai sen puolesta toimivan hankintapalvelun tarjoajan palveluksessa olevilla henkilöillä, jotka osallistuvat hankintamenettelyn toteuttamiseen tai jotka voivat vaikuttaa menettelyn tulokseen, on välitön tai välillinen rahallinen, taloudellinen tai muu henkilökohtainen intressi, jonka voidaan nähdä vahingoittavan heidän puolueettomuuttaan ja riippumattomuuttaan hankintamenettelyssä.

Suomessa virkamiesten esteellisyydestä on säädetty hallintolain 27 ja 28 §:ssä. Esteellisyyssäännökset estävät virkamiehen osallistumisen esimerkiksi sellaisen hankintapäätöksen tekemiseen tai valmisteluun, joka koskee tarjouskilpailua, johon on osallistunut virkamiehen tai tämän läheisen johtama, hallinnoima tai omistama yritys. Hankintayksikköinä on kuitenkin myös yksityisiä oikeushenkilöitä, minkä ohella hankintapäätöksen tekemiseen tai valmisteluun voi osallistua myös työsuhteessa olevia henkilöitä. Näissä tilanteissa hankintayksikkö voi poistaa eturistiriidan syntymisen henkilöstö- ja organisatorisilla toimenpiteillä.

Ottaen huomioon voimassa olevan hallintolain säännökset esteellisyydestä ja erityisesti hankintalainsäädännön suhteellisuusperiaatteen, on ehdokkaan tai tarjoajan poissulkemista käytettävä poikkeuksellisesti viimesijaisena toimenpiteenä estämään eturistiriidan syntymisen hankintamenettelyssä. Lähtökohtaisesti hankintayksikön tulisi ehkäistä eturistiriidan syntyminen etukäteen muulla toimenpiteellä kuin ehdokkaan tai tarjoajan poissulkemisella. Toimittajan poissulkeminen tilanteessa, jossa hankintayksikkö olisi voinut muilla keinoin ehkäistä eturistiriidan syntyminen, voi olla myös hankintalain syrjimättömyysvaatimuksen vastaista.

Eturistiriitaa ja tarjoajan osallistumista hankinnan valmisteluun on arvioitu mm. korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO:2019:85. Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään markkinaoikeuden tavoin, että yhtiö C:n osallistuminen hankinnan valmisteluun urakkaa koskevat tekniset suunnitelmat laatimalla ei ollut johtanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaarantumiseen tai kilpailun vääristymiseen, vaikka yhtiö C:n kanssa samaan yritysryhmään kuuluva yhtiö B oli osallistunut vedenkäsittelytöiden osaurakasta järjestettyyn tarjouskilpailuun.

Osallistuminen vääristää kilpailua

Säännöksen tarkoituksena on ehkäistä kilpailua vääristäviä tilanteita, joissa toimittaja voisi tarjouskilpailun valmisteluun osallistumisella joko kyetä vaikuttamaan siihen, mitä hankintayksikkö hankkii ja asettaa vaatimukseksi tarjouskilpailussa, tai saada osallistumisen aikana sellaista lisätietoa, jota se voi hyödyntää kilpailuetuna tarjouskilpailussa.

Ennen poissulkemista ehdokkaalle ja tarjoajalle olisi annettava mahdollisuus osoittaa, ettei sen osallistuminen hankinnan valmisteluun ole johtanut tasapuolisen ja syrjimättömän hankintamenettelyn vaarantumiseen.

Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:91/19 on otettu kantaa tarjoajan osallistumiseen hankinnan valmisteluun. Tapauksessa tarjouskilpailun voittanut tarjoaja oli laatinut kaikki hankintayksikön tarjouspyynnön liitteenä olevat asiakirjat. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikön olisi tullut tarkastaa, onko voittaneen tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun voinut vääristää kilpailua tai johtaa eturistiriitoihin skeittiparkin rakentamista koskevassa tarjouskilpailussa. Kun hankintayksikkö ei ole ryhtynyt selvittämään asiaa, markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö ei ollut riittävästi varmistanut hankintamenettelyn avoimuuden ja tasapuolisuuden vaatimusten toteutumista skeittiparkin rakentamista koskevassa hankintamenettelyssä. Hankintayksikön menettely oli siten hankintasäännösten vastaista.

Aikaisempien suoritusten puutteet

Lainkohdan tarkoittamia puutteita voivat olla esimerkiksi hankintasopimuksen olennaisten osien toimittamatta tai suorittamatta jättäminen tai toimitetun tavaran tai palvelun merkittävät puutteet, joiden vuoksi sitä ei voida käyttää aiottuun tarkoitukseen. Puutteena voidaan pitää myös sellaista sopimuskumppanin aiempiin sopimuksiin liittyvää toimintaa, joka kyseenalaistaisi vakavasti kyseisen toimittajan luotettavuuden.

Säännöstä sovellettaessa tulee varmistaa, että aiempien sopimusten puutteet on riittävästi dokumentoitu ja että puutteet ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisesti riittävän vakavia.

Poissulkemisperustetta sovellettaessa voidaan ottaa huomioon myös ehdokkaan tai tarjoajan muiden hankintayksiköiden kanssa tehdyissä sopimuksissa ilmenneet vakavat puutteet, mikäli ne on dokumentoitu riittävästi ja täyttävät muutoin säännöksen edellytykset. Tällaisia vakavia puutteita voivat olla esimerkiksi toistuvat ja vakavat viivästykset tai virheet sopimussuoritusten toteuttamisessa.

Poissulkeminen on mahdollista myös niissä tilanteissa, joissa hankintayksiköllä olisi ollut oikeus esimerkiksi irtautua sopimuksesta mutta joissa hankinnan toteuttamisen kriittisyyden vuoksi sopimusta ei ole voitu irtisanoa tai purkaa. Tarkoitettuja sanktioita voivat olla myös sopimussakkojen periminen sekä hinnanpidätysehtojen käyttäminen.

Lainkohdan tarkoituksena olisi mahdollistaa se, että julkisen hankkijan ei tarvitsisi ryhtyä sopimuksiin sellaisten toimittajien kanssa, joita huolellisesti toimiva ja asiantunteva yksityinen yhteisökään ei ottaisi itse sopimuskumppanikseen.

Väärien tietojen antaminen hankintayksikölle – tai tiedot puuttuvat

Hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailusta sellaisen ehdokkaan tai tarjoajan, joka on antanut olennaisesti vääriä tietoja ilmoittaessaan hankintayksikölle tarjoajien soveltuvuuden tarkistamiseksi tai tarjousten valitsemiseksi vaadittuja tietoja. Myös vaadittujen tietojen antamisen laiminlyönyt tarjoaja voidaan tällä perusteella sulkea pois tarjouskilpailusta.

Poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa virheen, rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika sekä mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset.

Epäasiallinen vaikuttaminen

Epäasianmukainen vaikuttaminen voi liittyä esimerkiksi hankinnan suunnitteluvaiheen poissulkemisperusteeseen, sillä useissa tapauksissa vaikuttaminen tai luottamuksellisten tietojen saaminen tapahtuu tietyn toimittajan osallistuessa hankinnan valmisteluvaiheeseen. Vaikuttaminen ja luottamuksellisten tietojen saaminen korostuvat tarjouskilpailun aikana neuvotteluja sisältävissä menettelyissä, joissa vapaamuotoinen suullinen yhteydenpito on sallittu.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Voiko hankintayksikkö sulkea tarjouskilpailusta tarjoajan, jonka suorituksissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita?

Kyllä. Hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle sellaisen tarjoajan, jonka suorituksissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa. Lisäedellytyksenä on, että puutteet ovat johtaneet kyseisen aikaisemman sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvauksiin tai muihin vastaaviin sanktioihin (hankintalain 81.1 §).

Poissulkemisperustetta sovellettaessa voidaan ottaa huomioon tarjoajan muiden hankintayksiköiden kanssa tehdyissä sopimuksissa ilmenneet vakavat puutteet, mikäli ne on dokumentoitu riittävästi ja täyttävät muutoin säännöksen edellytykset. Tällaisia vakavia puutteita voivat olla esimerkiksi toistuvat ja vakavat viivästykset tai virheet sopimussuoritusten toteuttamisessa. Lainkohdan tarkoituksena on mahdollistaa se, että julkisen hankkijan ei tarvitsisi ryhtyä sopimuksiin sellaisten toimittajien kanssa, joita huolellisesti toimiva ja asiantunteva yksityinen yhteisökään ei ottaisi itse sopimuskumppanikseen (ks. HE 108/2016 vp, s. 188).

Tarjouksen jättänyt yritys on osallistunut myös hankinnan valmisteluun. Pitääkö tarjoaja sulkea pois menettelystä?

Hankintayksikön tulee kussakin yksittäistapauksessa arvioida, onko kyseisessä hankintamenettelyssä tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun johtanut eturistiriitaan, vääristääkö kyseisen tarjoajan osallistuminen hankintaan kilpailua tai vaarantuvatko hankintojen perusperiaatteet. Hankintalain 81 §:n mukaan hankintayksikkö voi viime kädessä sulkea tarjouskilpailusta toimittajan, jonka eturistiriitaa hankintamenettelyssä ei voida tehokkaasti poistaa muilla vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä. Hankintayksikkö voi sulkea menettelystä myös toimittajan, jonka osallistuminen hankintamenettelyn valmisteluun on vääristänyt kilpailua, eikä vääristymää voida poistaa muilla vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä.

Lähtökohtaisesti hankintayksikön tulee ehkäistä eturistiriitojen tai kilpailun vääristymien syntyminen etukäteen muulla toimenpiteellä kuin ehdokkaan tai tarjoajan poissulkemisella. Toimittajan poissulkeminen tilanteessa, jossa hankintayksikkö olisi voinut muilla keinoin ehkäistä eturistiriidan syntyminen, voi olla myös hankintalain syrjimättömyysvaatimuksen vastaista.

Ennen poissulkemista ehdokkaalle ja tarjoajalle olisi annettava mahdollisuus osoittaa, ettei sen osallistuminen hankinnan valmisteluun ole johtanut tasapuolisen ja syrjimättömän hankintamenettelyn vaarantumiseen.

Lisää aiheesta

Neuvontayksikön verkkopalvelussa

Oikeustapaustiivistelmäkooste

Muualla verkossa

Palvelusähköposti hankintaneuvonta

hankinnat@kuntaliitto.fi

Vastuualueet

Palvelemme hankintayksiköitä julkisten hankintojen menettely- ja hankintalain soveltamiskysymyksissä.

Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.